*

Jussi Niinistö

Kuntauudistus ja kaksikielisyyden kustannukset

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kuntauudistus ja kaksikielisyyden kustannukset

Eduskunnan puhemiehelle

Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat ovat joko suomen-, ruotsin- tai kaksikielisiä. Voimassa olevan kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, jos kahdeksan prosenttia väestöstä tai vähintään 3 000 asukasta puhuu äidinkielenään vähemmistökieltä.

Suomessa on 30 kaksikielistä kuntaa. Ruotsinkielisiä kuntia on kolme, jos Ahvenanmaan kuntia ei oteta huomioon. Loput 287 kuntaa ovat suomenkielisiä. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus vaikuttaa kaksikielisten kuntien määrään, kun kuntien väkiluku ja maantieteellinen alue kasvaa.

Suomalaisuuden Liiton tiedotteen mukaan kuntauudistusta selvittäneen valtionvarainministeriön virkamiestyöryhmän esitys laajentaisi toteutuessaan kaksikielisten kuntien määrän yli kaksinkertaiseksi: 34 yksikielistä kuntaa muuttuisi kaksikielisiksi yhdistyessään uusiin kaksikielisiin suurkuntiin. Tästä aiheutuisi monissa pienissä kunnissa merkillisiä tilanteita. Kaksikielisiksi muuttuisi esimerkiksi Tarvasjoki, jossa asuu kahdeksan ruotsinkielistä ja jopa Lestijärvi, jossa ruotsinkielisiä on tasan yksi.

Kunnan kaksikielisyydestä aiheutuu kustannuksia, joita virkamiestyöryhmän esityksessä ei ole eritelty. Onko esimerkiksi tarkoituksenmukaista että alueille, joissa ruotsinkielisen väestön määrä on olematon, vaihdetaan kaksikieliset tienviitat?

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus aikeissa selvittää kuntauudistuksen yhteydessä kaksikielisyydestä aiheutuvat kustannukset ehdotettujen selvitysalueiden kunnille ja onko kielilainsäädäntöä tarkoitus muuttaa?

Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2012

Jussi Niinistö /ps

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Tällöin kaksikielisyyden käsittely kunnissa tulisi toki mukauttaa vastaamaan tarpeita eikä olettaa että vanhat menettelyt sopivat myös uusiin järjestelyihin. En usko että kenenkään tarvitsee tästä tehdä etukäteen marttyyrikohtausta.

Jarmo Makkonen

Mielestäni Ahvenanmaa pitää ottaa mukaan kuntauudistuksiin koska sekin elää valtion tukien varassa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Minulla on sellainen käsitys,että kaksikieliset kunnat saavat korotettua valtionapua. Kun kaksikielisten kuntien koko kasvaa lisää se valtion menoja. Valtion veronmaksajien menoja.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kaksikielisistä kunnista mm. Vantaalla asukkaita on noin 200.000 tuhatta, joista ulkomaalaistaustaisia on vähän yli 18.000 tuhatta, eli 9.2 prosenttia (2010) Kieliryhmistä ruotsinkielisiä on 5790 henkeä. Siten myös tuo pieni 3000 hengen raja takaa Vantaallekin ikuisesti kaksikielisyyden taakan, vaikka heistäkin kaikki osaisivat hyvin suomea?

Katukyltitkin lienevät vain kahdella kotimaisella, oletan? Vaikka jo venäläisiäkin on jo lähes saman verran kuin ruotsinkielisiä, joten kylttien englanninkielisyys olisi huomattavasti tärkeämpää palveluiden takaamiseksi kaikille asukkaille. Olisikohan jo lainmuutoksen aika?

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Lisää ihanaa pakkoruotsia, kustannuksista ei niin väliä!

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Oikein hyvä kysymys. Todennäköisesti kielilainsäädännön järkeistäminen muuten kävisi hallituspuolueille oikein hyvin, mutta erityisesti nykyisessä pirstaleisessa puoluekentässä ja mahdollisesti seuraavien eduskuntavaalienkin jälkeisessä tilanteessa RKP:llä on teoreettisia vaa'ankieliasemia monissa skenaarioissa ja se on erilaisten lehmänkauppojen mestari.

Kannatuksensa takia Perussuomalaisilta oli suuri oivallus, että mutkikkaissa hallitusneuvotteluissa pidettiin ehdottomasti kiinni siitä, että samaan hallitukseen RKP:n kanssa ei voi mennä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kaksikielisten kuntien koon kasvaessa kuntauudistuksen yhteydessä kasvavat myös valtion meno. Kuntauudistuksen piti kuitenkin laskea valtion (ja kuntien) kustannuksia.

lainaus:

10 §
Kielikorotus
Kaksikieliselle kunnalle ja saamelaisten kotiseutualueen kunnalle yleisen osan perushintaa korotetaan euromäärällä, joka on yleisen osan perushinta kerrottuna luvulla 0,10.

Linkki:

Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009

Laki
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091704

Lohja esimerkiksi tulee erityisen kalliiksi valtiolle,koska se on saanut poikkeusluvan olla "kaksikielinen" kunta, koska ruotsikkojen määrä on vähäinen.

Ajatelkaa, Kauniainen saa korotettua valtion apua. Hehheh. Että sekin vielä. Kyllä svekkulit hallituksessa apupuolueineen olleet ahkeria.

Marko Salo

Parhaiten kuntaa saa valtio-osuuksia jos se on kaksikielinen ja riittävän syrjässä. Mahdanko olla oikeassa?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Onhan korotettua valtion apua nostava Kauniainen aika syrjäinen paikka Jyväskylästä katsottuna.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ketkä Suomessa määräävät?

Manner-Suomessa aletaan kuntauudistuksen varjolla muuttamaan entisten suomenkielisten kuntien tiestön nimiä kaksikielisiksi ja Ahvenanmaalla vaaditaan suomenkielisten paikannimien käytön lopettamista.

Yle: Ahvenanmaa haluaa suomenkieliset nimet pois kartoista
Kotimaa | Turun Sanomat:

Ahvenanmaan maakuntahallitus on esittänyt, että suomenkieliset nimet pitäisi poistaa maakunnan virallisista kartoista. Asiasta kertoi Yle. Maakuntahallitus haluaisi poistaa esimerkiksi suomenkieliset Ahvenanmaa- ja Maarianhamina-nimet. Maanmittauslaitos julkaisee viralliset kartat. Laitos aikoo vastata maakuntahallitukselle tämän viikon aikana. Maanmittauslaitoksen mukaan suomenkielisten nimien poistaminen heikentäisi merkittävästi karttojen luotettavuutta.

Maanmittauslaitos on myös pyytänyt asiasta lausunnon Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta. Sen mukaan suomenkielisiä nimiä ei ole syytä poistaa kartoista.

TS–STT

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Ahvenanmaan maakuntahallitus on esittänyt, että suomenkieliset nimet pitäisi poistaa maakunnan virallisista kartoista."

Nyt kyllä joku juksaa, joko Yle tai Sinä Jarmo? Miten Ahvenanmaan maakuntahallitus voisi purra ruokkiansa kättä asialla, joka ei ole kovin suuri haitta ruotsinkieliselle ei edes esteettisesti.

Ikävänä muistutuksena toki että Ahvenanmaalla on vielä joitakin suomenkielisiäkin juntteja jäljellä... Mutta eihän se ole kuin pientä mielensäpahoittamista, joten sinänsä vielä kohtuuden rajoissa siedettävä juttu? Eikös heitä ole vain noin 6 prosenttia väestöstä?

Pekka Roivanen

Toivotan menestystä Jussin kysymykselle.

On muutenkin syytä ottaa esille kielipolitiikan kustannuksia ja muita haitallisia lieveilmiöitä.

Vantaalla voi olla muutama tuhan ns ruotsinkielistä, mutta ovatko he oikeasti ruotsinkielisiä vai pikemminkin rekisterimerkintöjä väestörekisterissä. Uskon että Vantaan, Espoon ja Helsingin ns ruotsinkielisistä suurin osa on henkilöitä, jotka osaavat suomea paremmin kuin ruotsia, vaikka ruotsi onkin äidinkieli rekisterissä. Tuskin pk-seudulta löytyy kourallistakaan heikosti suomea osaavia. Ne muutamat ovat riikinruotsalaisia maahanmuuttajia.

Vaikka on niin, että kaikki osaavat suomea leikitään, että kunnan on oltava kaksikielinen. Eletään harhassa. Todellisuus on, että kaikki osaavat suomea.

Se harha maksaa.

On toinenkin asia, mikä usein sivuutetaan. Oletetaan ikäänkuin se olisi normaalia.

Meillä on kouluerottelu. Saatetaan jopa moittia muita maita siitä, että eri etnistä ryhmää olevat lapset sijoitetaan ko etniselle ryhmälle varattuun tarhaan tai kouluun. HS moitti Romaniaa pääkirjoituksessaan siitä.

Ei kuitenkaan huomata, että ruotsinkieliset koulut ja tarhat ovat erikseen eri rakennuksissa kuin suomalaisten ja maahanmuuttajien koulut ja tarhat.

Lisäksi suomenruotsalaisiin tarhoihin käytetään enemmän rahaa per lapsi. Näinkin yhteiskunta osoittaa, että suomenruotsalainen on arvokkaampi ihmisenä kuin suomalainen ja maahanmuuttaja. Ainakin tuollaisen vaikutelman saa vallalla olevasta politiikasta.

Luonnollisesti erottelu saa aikaan jotain suomenruotsalaisissa lapsissa. He näkevät jo pienenä, että heitä paapotaan. Muut lapset ovat toisella hiekkalaatikolla eikä suomenruotsalaisten lasten pidä leikkiä heidän kanssaan.

Miten tuollainen politiikka vaikuttaa uusiin sukupolviin?

En usko, että se on myönteistä ja edistää suvaitsevaisuutta.

Hyvä jos joku puuttuu näihin epäkohtiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset