*

Jussi Niinistö

Upseerien lentolisä tarkasteluun

KIRJALLINEN KYSYMYS

Ilmavoimien upseerien lentolisä

Eduskunnan puhemiehelle

Puolustusvoimauudistuksen yhtenä tavoitteena on vähentää henkilöstökuluja. Vuoteen 2015 mennessä puolustushallinnosta katoaa yli 2 000 tehtävää. Kuluvan kuun alussa julkistettujen tietojen mukaan Puolustusvoimissa joutuu ”muutoksen kohteeksi”, siis irtisanomisuhan alle, tässä vaiheessa 865 henkeä. Heistä valtaosa, 735 henkeä, on siviileitä ja loput 130 sotilaita.

Henkilöstökulusäästöjä on mahdollista tehdä muutenkin kuin irtisanomalla pääasiassa matalapalkkaisia siviilinaisia. Yksi mahdollisuus on ottaa tarkasteluun Puolustusvoimien lentävän henkilöstön lentolisä.

Lentäjien palkat ovat merkittävästi muiden upseerien palkkoja suuremmat. Tämä johtuu lentäjille maksettavista lentolisistä. Ilmavoimissa palvelevalle upseerille maksetaan noin 1 750–2 750 euron suuruinen lentolisä kuukaudessa, mikäli hän lentää kalenterikuukauden aikana vähintään kaksi tuntia. Merkittävä osa ohjaajakoulutetuista upseereista lentää lentolisään oikeuttavat kaksi lentotuntia kuukaudessa, vaikka heidän sodan tai rauhan ajan tehtävänsä ei sitä edellyttäisikään.

Käytännössä monet toimistotehtäviin siirtyneet ohjaajaupseerit lentävät nämä lisään vaadittavat tunnit yhteys- tai harjoituskoneilla vain saadakseen tämän palkanlisän. Äärimmäisenä esimerkkinä lentolisää maksetaan Pääesikunnassa palvelevalle kenraalille tai everstille, jolla on tausta Ilmavoimissa ja ohjaajakoulutus ja joka lentää vaadittavat muutamat lentotunnit. Näin lentolisä on muuttunut lentäjäupseereille automaattiseksi palkanlisäksi.

Erikoista on lisäksi se, että lentolisään vaadittavat lentotunnit voi lentää takautuvasti jopa kolmen kuukauden ajalta. Tammikuussa lentämättä jääneet tunnit voi siis lentää vasta huhtikuussa ilman, että menettää tammikuun lentolisää! Saamani palautteen mukaan on vaarana, että lentolisään vaadittavat lentotunnit ohjaavat Ilmavoimien lentotoimintaa.

Lentolisäjärjestelmä on aikanaan luotu, jotta Puolustusvoimilta lentäjiksi valmistuneet eivät olisi siirtyneet liikelentoyhtiöiden palvelukseen. Alkuperäisenä tavoitteena oli nimenomaan pitää operatiivisissa tehtävissä olevat lentäjät Puolustusvoimien palveluksessa. Puolustusvoimien nykyisen soveltamiskäytännön mukaan alkuperäinen tarkoitus on osittain hämärtynyt.

Lentolisäjärjestelmä maksaa Puolustusvoimille pelkkinä lisäpalkkioina miljoonia euroja vuodessa, saamieni tietojeni mukaan mahdollisesti jopa noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Nykyisessä taloustilanteessa, jossa Puolustusvoimiin kohdistuu mittavia säästövaatimuksia, tulisi lentävän henkilöstön lentolisän maksatus rajata vain suoranaisesti ohjaajatehtävissä olevaan henkilöstöön. Nyt tulisi huolehtia siitä, että lisää maksettaisiin vain niille, joiden rauhan- tai sodanaikainen tehtävä todella vaatii lentotaidon ylläpitämistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, jotta Puolustusvoimien lentävälle henkilökunnalle maksettavaa lentolisää maksettaisiin vain niille upseereille, joiden rauhan- tai sodanaikainen tehtävä todella vaatii lentotaidon ylläpitämistä?

Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2012

Jussi Niinistö /ps

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän HarryKarlsson kuva
Harry Karlsson

Arvoisa kansanedustaja on taas perustanut mielipiteensä yksipuoliseen tiedonhankintaan eikä ole suorittanut edes alkeellisinta tiedonhankintaa ennenkuin julkaisee asiansa. Akateemisesti arvioituna aivan luokaton suoritus.
Tämän lisäksi näyttää ilmeiseltä että asiasisältö perustuu kateuteen eikä mihinkään asiapitoiseen tietolähteeseen. Voisi kuvitella että puolustusvaliokunnan puheenjohtajana kansanedustaja Jussi Niinistö ymmärtää milloin puhutaan kukkakepeistä ja milloin puhutaan valtakunnan puolustuskyvystä. Asiat jotka on otettu esille ovat täysin irroitettu kokonaisuudesta ja sisältöä on tulkittu vain yhdeltä kannalta
Populismin ja takinkäännön kukkanen.

Petteri Puusa

Vain pieni osa väestöstä on syntymässä saatujen lahjojen, fyysisten ominaisuuksien ja nuoruudessa hankittujen taitojen perusteella koulutettavissa lentäjäksi, vielä pienempi osa hävittäjälentäjäksi. Useimmat puolustusvoimien lentäjät voisivat työllistyä myös siviili-ilmailun parissa. Hakeutuessaan lentoupseerin uralle maanpuolustushenkinen nuori lentäjänalku hyväksyy sen, että koko uran aikainen palkkaus tulee olemaan pienempi kuin siviilissä, mutta vastineeksi saa erittäin haastavaa koulutusta ja mielenkiintoisia tehtäviä.

Jossain vaiheessa uraa lentäminen vähenee ja lentoupseeri siirtyy laivuepalveluksesta muihin operatiivisiin tai esikuntatehtäviin. Kaikki kuitenkin jatkavat lentämistä koko uran ajan. On tärkeää, että lentoupseeri ei vieraannu ilmailusta sekä ammattitaidon ylläpitämisen että työmotivaation kannalta - lentoupseeri on tullut lentämään. Jussi Niinistön esittämä esimerkki kolmen kuukauden lentotavoitteiden siirrosta on harvinainen poikkeustapaus ja tapahtuu yleensä lääketieteellisin perustein tai johtuu esim. virkamatkasta ulkomaille.

Ilmavoimien upseereista valtaosa on lentoupseereita. Lentoupseerin koulutus, kokemus ja syvällinen ymmärrys ilmaoperaatioista ovat täysin välttämättömiä johdettaessa ja suunniteltaessa ilmavoimien toimintaa. Ilmavoimien toiminta ei ole mahdollista ilman näitä johto- ja esikuntatehtävissä toimivia lentoupseereita. Osa tehtävistä voidaan ja on syytäkin täyttää muilla upseereilla, mutta pääosa ilmavoimien upseereista tulee aina olla lentoupseereita.

Koska organisaation joka tasolla tarvitaan lentoupseereita, on palkkauksen oltava yhtenäinen koko virkauran ajan. Yhdenkin koulutetun hävittäjälentäjän menetys kesken virkauran tarkoittaa miljoonien eurojen koulutuspääoman katoamista ja osaamisvajetta puolustusvoimille. Taitamattomat päätökset johtotehtävissä voivat lisäksi olla huomattavasti kalliimpia. Ilmavoimat on useamman kerran tehnyt analyysin siitä, missä tehtävissä on tarpeellista käyttää ohjaajakoulutettuja upseereita. Lentäjiä on sellaisissa tehtävissä, joissa heitä tarvitaan. Lentäjien vähentäminen esikunta- ja johtotehtävistä vaikuttaisi kielteisesti puolustuskykyyn.

Hävittäjälentäjän koulutus on aikaa vievää ja erittäin kallista. Laskutavasta riippuen yhden Hornet-lentäjän kouluttaminen maksaa useita miljoonia euroja. Puolustusvoimat haluaa pitää koulutetun henkilöstön talossa sekä laivuepalveluksen aikana että sen jälkeen. Lentoupseereilla onkin käytössä sitoumusjärjestelmä, joka lienee yhteiskuntamme tiukin ja pitkäkantoisin. Kadettikurssin alkaessa noin 20-vuotias henkilö joutuu solmimaan 13,5 vuoden mittaisen koulutuskorvaussitoumuksen, jota jatketaan sen jälkeen jatkositoumuksilla. Sitoumusten sanktioina ovat huomattavat sakkosummat.

Lentolisä on ensinnäkin korvausta vastuusta ja vaarasta. Lentäminen vaatii erityistä huolellisuutta, joka lähtee jo elämäntavoista. Suuri osa ilmavoimien lentäjistä on menettänyt ystävän tai kurssitoverin lento-onnettomuuksissa ja osa on vammautunut loppuelämäksi joko onnettomuuksissa tai työn fyysisen kuormittavuuden vuoksi. Toiseksi lentolisä on korvausta erittäin tiukoista sitoumuksista. Kolmanneksi lentolisä on markkinarahaa, jolla saadaan pidettyä oikeat henkilöt talossa koko virkauran ajan.

Lentolisä muodostaa merkittävän osan lentoupseerin palkkauksesta. Jussi Niinistön esittämä malli, jossa lentolisä poistettaisiin kun siirrytään laivuepalveluksesta muihin tehtäviin, toisi lentoupseerille tilanteen, jossa hänen palkkansa yhtäkkiä laskisi ja ero siviili-ilmailun palkkaukseen suurentuisi merkittävästi. Tämä aiheuttaisi ennennäkemättömän lentäjäpaon ja aivovuodon puolustusvoimista sekä niiden osalta, joiden päätyö on päivittäinen lentäminen, että niiden osalta, jotka ovat sen vaiheen ohittaneet. Myös uusien lentoupseerien rekrytointi muodostuisi mahdottomaksi, kun tiedossa olisi negatiivinen palkkakehitys uran keski- tai loppuvaiheilla. Palkkauksen uran aikana tulee olla looginen ja nousujohteinen, jotta saadaan pidettyä kaikkein suurimman ilmatoimintaan liittyvän ammattitaidon ja kokemuksen hankkineet lentäjät puolustusvoimien operatiivisissa, johto- ja suunnittelutehtävissä. Lentolisän maksamista rajoittamalla saataisiin aikaan vain pienet säästöt verrattuna sen kielteisiin vaikutuksiin ja uusin kustannuksiin. Mikäli yksikin lentäjä lähtee kesken virkauran muualle töihin, hänen korvaamisensa kestää noin seitsemän vuotta.

Nykyinen lentolisäjärjestelmä on tärkeä yhteiskunnallisesti, puolustuspoliittisesti ja yksittäisen lentoupseerin kannalta. Jussi Niinistö on tehnyt useita hyviä avauksia Puolustusvoimiin liittyen. Tilanteessa, jossa puolustusvoimauudistuksen vuoksi arviolta 60 % lentoupseereista joutuu vaihtamaan paikkakuntaa, tämä viimeisin esitys ei ole omiaan lisäämään lentoupseerien työmotivaatiota ja sitoutumista nykyiseen työnantajaan.

Petteri Puusa
Ilmavoimien Lentäjäyhdistys ry:n puheenjohtaja

Käyttäjän PetteriHautala kuva
Petteri Hautala

Kateus vie kalatkin merestä.

Käyttäjän HarryKarlsson kuva
Harry Karlsson

Arvoisa filosofian tohtori, kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja on valmis marxismin prinsiippien mukaiseen tulojen uusijakoon !
Jussi Niinistöllä on lähtenyt mopo täydellisesti käsistä ja samalla hän on unohtanut kokonaan yhteiskuntajärjestelmämme perustuvan tasa-arvoisiin sopimuksiin joita ei irtisanota hetken mielijohteesta taikka kateellisesta panettelusta johtuen.
Olisi odottanut arvoisalta filosofian tohtorilta analyyttisempaa toimintaa ja edes yritystä selvittää asioiden todenperäisyyttä eikä ryhtyä julkisesti retostelemaan ja hankkimaan poliittisia irtopisteitä hetkeä ennen kuntavaaleja.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana olisi voinut kuvitella että hän olisi samalla vaivalla saanut oikean tiedon siitä, mihin lentoupseerien palkkaus perustuu. Sen sijaan hän alkaa retostelemaan asioista joista hän ei nähtävästi tiedä liki mitään ja ne vähätkin tiedot perustuvat yksipuoliseen kateelliseen panetteluun.
25 vuotta ilmavoimissa työskennelleenä lentoupseerina olen äärimmäisen luokkaantunut tavasta jolla Jussi Niinistö halventaa korkeasti koulutettuja ja tehtäviinsä sydänjuurta myöten paneutuvia kolleegojani. Työurani aikana 6 lentoupseeria on kuollut työtehtävissä, 1 luokkaantunut pysyvästi työkyvyttömäksi ja useita on loukkaantunut erilaisissa lento-onnettomuuksissa. Tämän lisäksi suuri joukko lentoupseereistamme tulee lopun elämää kärsimään erilaisista työperäistä ammattitaudeista joihin he valitettavasti eivät tule saamaan asianmukaista hoitoa.

Tommi Lindfors

Kuten Ilmavoimien Lentäjäyhdistyksen puheenjohtaja Petteri Puusa mainitsee kommentissaan, edustaja Niinistön ajama ehdotus aikaansaisi epäilemättä Ilmavoimissa suuren luokan ammattitaidollisen vajeen, muihin yrityksiin siirtyvien työntekijöiden mukanaan viemän ammattitaidon myötä. Syyksi tähän vajeeseen voidaan nähdäkseni eritellä ainakin Ilmavoimien tehtävien kompetenssi vaatimukset, sekä IV:n toimintakulttuurin ja -ympäristön ainutlaatuisuus.

Edustaja Niinistön kuvaamat virat edellyttävät työtehtäviensä sisällön ja/tai luonteen vuoksi lentäjän ammattitaitoa ja tätä ylläpitääkseen on mielestäni luonnollista, että henkilö käy muun työnsä ohessa aktiivisesti lentämässä, jotta toiminnallisuudeltaan elastisena tunnettu ilmailumaailma pysyy ammatin edellyttämällä tavalla tuttuna. Ilmavoimat ja lentävä virkamies itse tietänevät parhaiten, kuinka tämä on käytännössä järkevintä suorittaa - onko se sitten kaksi tuntia kalenterikuukaudessa vai jotain aivan muuta. Mielestäni sellaisesta ammatillisesta osaamisesta, joka edellyttää työntekijältä paljon jatkuvaa perehtymistä ja ammattitaidon ylläpitämistä, puhumattakaan Puusan mainitsemasta sitoutumisesta, on enemmän kuin kohtuullista saada myös korvaus. Vielä, jos kyseessä on työpanos, jonka korvaaminen olisi yritykselle äärimmäisen kallista tai muuten haastavaa, tulee sille usein huomattavasti edullisemmaksi tarjota työntekijöilleen porkkanaa kepin sijaan.

Edustaja Niinistö ilmeisesti kuvittelee, yrittämällä iskeä sormensa rajatun ”vähemmistön” leipään, keräävänsä jotenkin paradoksaalisella tavalla enemmistön sympatiat kunnallisvaali kampanjansa tueksi. Kateuden ja yleisen pahanmielen lietsonnastahan tässä nyt lienee kysymys, en kuitenkaan usko tällaisen kateuden asuvan suomalaisuudessa ja suoraselkäisessä Suomen kansassa. Maanpuolustuksen suojelijana mainetta niittäneeltä edustajalta tämä on harmittava isku suoraan maanpuolustuksemme ytimeen.

Käyttäjän jussiniinisto kuva
Jussi Niinistö

Tyhmänrohkeuteni on vihdoinkin saanut ansaitsemansa tunnustuksen ;-)

http://ammattisotilas.wordpress.com/2012/10/17/nii...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset