Jussi Niinistö

Naivistinen turvaneuvostokampanja

Ulkopoliittisen eliittimme harras haave Suomen pääsystä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi murskautui. Eliitin pettymys on karvas. Savun laskeuduttua on kriittisen analyysin paikka. Oliko liki vuosikymmenen ajan käyty kampanja turha?

Suomea hypetettiin euroviisukilpailuista tuttuun tapaan äänestyksen ennakkosuosikkina – ainakin Suomessa.

Kampanja osoitti ulkopoliittisen johtomme naiiviuden. Toki turvaneuvostokampanja tuki Suomen tunnettavuutta maailmalla, kokemusta ja kontakteja saatiin, mutta millä hinnalla? Maamme julkisuuskuvaa puleerattiin vuosikausia salonkikelpoiseksi. Jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimuskin oli allekirjoitettava, jotta turvaneuvoston jäsenyys ei vaarantuisi. Mitään painoarvoa ei annettu sille, että suurvallat eivät tähän pienen Suomen kannalta sotilaallisesti ja taloudellisesti järjettömään sopimukseen liittyneet.

Ulkopolitiikan johto oli valmis sallimaan oman maan puolustuksen heikentämisen turvaneuvostokampanjaa vauhdittaakseen. Jos sotilaallisesti liittoutumaton Suomi lähtee seuraavaksi mukaan Nato-maa Islannin ilmatilan valvontaan, on kyse samankaltaisesta ulkopoliittisesta naivismista kuin turvaneuvostokampanjassa.

Ulkopolitiikkaamme tarvitaan realismia ja maanpuolustukseen inhorealismia.

Perussuomalaiset eivät kannata pilvilinnojen rakentamista. Mielestämme paras vakuutus pahan päivän varalle on maanpuolustustahtoinen kansakunta ja oma, uskottava puolustuskyky. Sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™
Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Ulkopoliittinen eliitti"olen ymmärtänyt koko suomalaisen poliitisen kentän,myös Soinin ja persujen, olleen hankkeessa mukana."Perussuomalaiset eivät kannata pilvilinnojen rakentamista"sitähänhän juuri persut tekevät,irti eurosta,markka takaisin,mitä muuta kuin pilvilinnojen rakentamista tuo on.Suosittelen kaikille persuille Sixten Korkmanin uutta kirjaa.Uskottavaa puolustuskykyä Suomella ei ole ollut vuosikymmeniin,sen me totesimme jo intissä v.-69.

Johan Von

Sixteniä minäkin suosittelen. Sehän poikkeaa täysin persujen ajattelu maailmasta. jos joku huomaisi puolustuskyky tarkoitaa taloudellista. Ja myös sitä mitä markan takaisin ottaminen toisi tullessaan. No ehkä persut tai jotkut heistä käsittää.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Eikö Suomen koko poliitikkojohtoinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa oli naivismia?

Muutamia esimerkkejä:

- EU:n keskinäisten turvatakuiden torpedoiminen

- Ottawan sopimukseen liittyminen

- Lähetystöverkon harventaminen edustustojen henkilökunnan ja tehtävien rationalisoinnin sijaan sekä synergiaetujen hakeminen yhteisten edustustojen kautta muutamien EU-maiden kanssa.

- Puolustuskyvyn alistaminen poliittiselle kissanhännänvedolle yleisemminkin

- Pään painaminen pensaaseen Nato-jäsenyyden suhteen samalla, kun koko Suomen ulkopolitiikka keskittyy siihen, että tarpeen vaatiessa USA ja ehkä muutama muukin Nato-maa tulisi kiltin ja kivan Suomen avuksi jos joku iso inhottava karhu alkaa läpsiä. Joko selvä itsenäinen puolustus ilman kuviteltuja apu- ja liittoutumisoptioita tai sitten selvä liittoutuminen jolloin 5. artiklan suoja. Ei mitään typeriä välimuotoja kuten nykyisin. JASSM-ohjuksienkaan hankinnan osalta ei Nato-maana olisi tarvinnut nuolla eteismattoja.

- Kyvyttömyys katsoa asevelvollisuutta ja koko maanpuolustuskysymystä vapaana vuosikymmenien kalkkeutuneisuudesta, miten maata parhaiten puolustetaan ja aggressio estetään riippumatta siitä, mitä visionäärisiä uudistuksia tai ajatusmallien muutoksia se vaatisi. Rukataan ja hivutetaan pikkuisen sinne ja tänne vaikka isoille muutoksille olisi kysyntää.

- Turhan iso ulkopolitiikan panostus maihin ja asioihin, jotka Suomen turvallisuuden kannalta epärelevantteja (Afrikka, latinalainen Amerikka, Kaakkois- ja Etelä-Aasia) ja sitten taas olennaisten maiden hylkiminen tai ignoranssi niiden oloista.

- Tosiasioiden tunnustamisen kieltäminen. Suomi on sodassa yksin jos se ei liittoudu. Luonnollisia liittolaisia Suomelle olisivat Ruotsi, Viro, Tanska, Norja, Puola, Saksa, USA ja Britannia. Näistä seitsemän kahdeksasta on Nato-jäseniä ja viisi kahdeksasta EU:n jäseniä. Viiteryhmien pitäisi siis olle selviä. Yksikään ei auta Suomea kriisissä siksi, että Suomi on kiva ja symppis maa jos siitä on riittävästi haittaa sille itselleen. Pitää olla mahdollisimman sitovia sopimuksia. Niitä Suomella ei ole, ei kahdenvälisinä, ei EU:n kautta eikä Naton kautta.

- Kansainvälisiin operaatioihin osallistuminen pitäisi määrittää ennen kaikkea niiden potentiaalisen maanpuolustukselle tuoman hyödyn takia. Afganistan kieltämättä hyödyllinen, koska se lähellä oikeaa sotaa. Jonnekin Libanoniin tiesulkuja pystyttämään meno taas aivan turhaa.

- USA:n ärsyttäminen ja Venäjän saappaiden nuoleminen. USA ei tykkää kritiikistä, joka perustuu ideologiaan eikä asiasisältöihin ja Suomen ulkopolitiikan eräiden johtajien kommentit ja esiintymiset olleet enemmän kiukuttelua kuin kritiikkiä. Venäjä taas arvostaa vain maita, jotka eivät sorru liikaan nuoleskeluun ja sanovat tarpeen vaatiessa takaisin kuten asiat ovat. Hyssyttely johtaa vain uusiin yrityksiin kokeilla, missä Suomen poliittisen johdon paineensietokyky kulkee.

Summa summarum: Suomi ei hoida asioitaan ei itään eikä länteen kansallisten intressien edellyttämällä tavalla, mutta epärelevantteihin asioihin kyllä panostetaan. Suomen maanpuolustus sekä organisatorisesti, materiaalisesti että henkisesti voisi myös olla paremmalla tolalla, aivan siitä riippumatta onko tavoitteena liittoutua vai ei. Eikä kyse ole raha määrässä vaan mihin ja miten se käytetään. Suomi haaskaa taivaan tuuliin eikä suinkaan kansallisen hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin asioihin.

Johan Von

Ehkä kannattaisi miettiä tarkemmin kuka se henkilö on. Pieni vinkki huomattavasti pulleampi.

Esa Virta

Ottawan miinakieltosopimuksen allekirjoitus on Puna-Muumin yksi järjenvastaisimmista aikaansaannoksista 12:den vuoden vihersosiaalipunan sortokauden aikana.

Käyttäjän MikaVyrynen kuva
Mika Väyrynen

Hyvä kirjoitus ja analyysi. Ihmettelen vain, että mitä me olisi siitä kansakuntana hyödytty, vaikka olisi turvaneuvostoon päästykin. Olisiko se tuonut suuren lisän maamme turvallisuuskysymyksiin, vaiko suuren määrän varoja maamme budjettiin? Miksi sinne yleensäkin on ollut niin kova hinku tuon viimeisen kymmenen vuoden aikana? Mitä ihmettä piskuinen Suomi olisi siellä saanut aikaiseksi? Kunniaa? Mainetta?

Itse olisin mielummin säästänyt nekin tuohon projektiin kuluneet varat parempaan käyttöön ja jättänyt ne miinat sinne meidän turvallisiin varastoihimme. Mutta kai meidän upseerit niitä on maastoon pahanpäivän varalle kätkeneet eikä kaikkia tuhonneet.

kati sinenmaa

Ehdotan, että eliitti nostaa Suomen kaikkinaisen kehitysavun 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja ottaa maahamme sen luvatut 1,8 miljoonaa afrikkalaista, sekä solmii Neuvos.. .ööhh, Venäjän kanssa YYA:n uusiksi ja antaa venäjän kansalaisille erityisoikeuden lasten kurittamiseen, ja hyväksyy kaikki Kiinan ja USA:n toimet, niin eiköhän paikka ole varma, jos vielä aletaan uudestaan tukemaan Nigaraguan sandinisteja. Näillä toimilla tippuisimme PiSa-vertailussakin afrikkalaisten tasolle, joten sieltäkin saataisiin rutkasti ääniä, kun vielä antaisimme sen maanosan hallituksille suoraa asetukea.

Lahjonta se on, joka pienen maan leivissä pitää.

Johan Von

Pakko olla Niinistön kannalla tässä asiassa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Maailma ei ilmeisesti ole unohtanut, kuinka Suomi peesasi ja tuki Neuvostoliittoa aikaisemmilla jäsenyyksillään.
Maailma ei kunnioita rahalla ystävyyttä ostajaa, ei edes afrikkalaiset.

Jouko Koskinen

Palmen jälkeen suomivasurit omivat moraalimiliisin viran mutta unohtivat sen todellisen tarpeen Ruotsin aseviennin kulissina.

Kaikki maa-, ilma- ja meripuolustustekniikka on tuontikamaa. Kaukana kriisivalmiudesta ja oman huipputekniikan edelleenkehittelystä. Lihamassakin on tuonnin varassa LOL!

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Niinpä, kuihduttivat aseteollisuuden iso Perkeleen myhäillessä. esimerkiksi Tampellan kranaatinheittimet sen ajan huippuja. samalla puolueettomat Sveitsi ja Ruotsi myivät kaiken mitä irti saivat, mutta mitä minä vertaan puolueettomiin maihin, mehän olimme ikeen alla. Toivottovasti saamme nyt lopun kahden kotiderkun osallisuudelle ulkopolitiikkaan niin voisimme nousta noteerattavien kansakuntien joukkoon. Helvetin paljon onnea Luxemburgille, aidolle länsimaalle, luotan täysin teihin vaikkakin pienenä maana teihin suhtaudutaan väheksyvästi, äänenne on yhtä suuri kuin esim kahden änkyrän äänet jaettuna kahdella.
Kaiken kansan presidentti Halosen 12 vuoden annille teräksinen niitti 132/62 joten siitä vain Afrikkaan pitämään ompeluseuroja.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Koko kampanjahan oli Haloskan Ja Erkin suuruudenhulluudesta lähtöisin.
Siitäs saivat.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Olen useaan otteeseen todennut, että ”Puolustusvoimat puolustaa Suomea myös rauhan aikana – jo pelkällä olemassa olollaan”. Ollessani sauvakävelyllä jokin aika sitten, tuli sotilas maastopuvussa mäkeä alas vastaan ja huikkasin tämän lauseen jo kaukaa. Vastaus tuli, että ”näin on”. Lähemmäksi tultuaan mies paljastui everstiluutnantiksi. Ikää kysyttyäni, hän sanoi olevansa 46-vuotias, johon totesin, että minulla on ikänumerot toisin päin.

Armeijaan eivät sovi minkäänlaiset määräraha- ja varuskuntaleikkaukset. ”Hiekkalaatikkoleikkien” aika alkaa olla Kokoomuksellakin ohi ja kannattaa vähän sielläkin katsella totuutta silmiin. Nyt tuli esiin tämä vanha kunnon totuus. ”Hiekkalaatikossa” oli nyt kuivaa hiekkaa ja ei tullut kakkua. Ei tullut turvaneuvoston jäsenyyttä ja hyvä niin. Itänaapurin kanssa on hyvä pitää asiat kunnossa ja ei kannata lähteä ”herrojen kanssa marjaan”. Ei olisi mitenkään hedelmällistä olla turvallisuusneuvoston jäsenenä ja olla esimerkiksi Syyrian asiassa ”sukset ristissä” itänaapurin kanssa.

Edesmennyt pitkäaikainen kansanedustaja, lakitieteen lisensiaatti Veikko Vennamo kirjoittaa muistelmateoksessaan ”Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas. Liiallista rahan mahtia ja liiallista yhteiskunnan mahtia vastustetaan. Elämän arvostaminen merkitsee myös aseiden ja sodan vastustamista. Mutta maanpuolustusta tarvitaan pahassa maailmassa”. Kirja ”Kulissien takaa” ilmestyi vuonna 1987. Suosittelen kaikille kirjan lukemista.

”Ulkopolitiikkaamme tarvitaan realismia ja maanpuolustukseen inhorealismia”, toteaa kirjoittaja ja hän on siinä sataprosenttisesti oikeassa.

Suomen mallioppilas- projekti ei tuottanut tulosta, vaikka sen varjolla oltiin valmiit heikentämään lapsenmielisen pääministerimme johdolla maanpuolustusta, josta Ottawan miinankieltosopimus on yksi esimerkki.
Katainen totesi tv:ssä elokuussa Kouvolasta, että ”pääministerinä oleminen on kivaa”. Mitähän kenraalit ja everstit olisivat tuumineet, jos marsalkka Mannerheim olisi todennut sota-aikana lounaspöydässä: ”Ylipäällikkönä oleminen on kivaa”.

Onneksi Kataiselle on tullut sen verran ikää, että hän ei käyttänyt nuorison suosimaa sanaa ”sikakivaa”. Taitaa olla niin, että Suomen puolustuskyvyn heikentämisen suurimpana syynä ovat nämä lapsenmieliset poliitikot, joille olen antanut nimen ”aikuislapset”.

Keijo Räävi

Niin kauan kun Suomi pysyttelee NATOn ulkopuolella niin vastaavia nöyryytyksiä on tiedossa.

Sitä saa mitä tilaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset