On maavoimien vuoro

Turvallisuusympäristö on muuttunut. Voimapolitiikka on palannut Eurooppaan. Ukrainassa soditaan jo pitkälti toista vuotta. Lähi-idässä puolestaan Syyrian sisällissota on kestänyt jo neljä vuotta ja ääri-islamilainen ISIS jatkaa barbariaansa. Myös Suomen lähialueilla sotilaallinen aktiviteetti on lisääntynyt. Itämeren sotilaspoliittinen merkitys on kasvussa.

Silti ei ole tarvetta maalata piruja seinälle. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Puolustuksemme on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Mutta uhka syntyy, jos emme pidä huolta siitä, että se myös säilyy kunnossa.

Petraamisen varaa on. Edellisen hallituksen aikana puolustusbudjettia leikattiin kymmenyksellä, materiaalihankinnoista ja harjoitustoiminnasta tingittiin ja puolustusvoimien kokoonpanoa supistettiin. Tällä tiellä meillä ei ole yksinkertaisesti varaa jatkaa.

Ennen paneelia juontaja Päivi Anttikoski haastatteli minua ja puolustusvoimain komentajaa Jarmo Lindbergiä. - Kuva Sami Jaakkola.Ennen paneelia juontaja Päivi Anttikoski haastatteli minua ja puolustusvoimain komentajaa Jarmo Lindbergiä. – Kuva Sami Jaakkola.

Puolustusvoimauudistuksen jäljiltä puolustusvoimien kokoonpano on nyt leikattu minimitasolle, jotta nykyinen puolustusratkaisumme säilyisi kestävällä pohjalla. Jos tästä vielä joudutaan tinkimään, on puolustuksemme perusratkaisuja arvioitava kokonaan uudelleen. Kyettäisiinkö koko maata pienemmillä puolustusvoimilla enää uskottavasti puolustamaan?

Perussuomalaisten ja koko nykyhallituksen linja on tässä asiassa selvä. Puolustuskyvystä pidetään huolta. Hallitus on sitoutunut korottamaan puolustusvoimien materiaalihankintoihin käytettäviä määrärahoja, päättämään merivoimien aluskaluston korvaamisesta ja käynnistämään Hornet-hävittäjien korvaamisen valmistelut.

Viime aikoina huomio on keskittynyt etenkin Hornet-hävittäjien ja merivoimien aluskaluston korvaamiseen. Ne ovatkin miljardiluokan hankkeita. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että myös suuri määrä maavoimien kalustoa tulee lähivuosina käyttöikänsä päähän. Hallitusohjelmaan kirjatuilla määrärahakorotuksilla paikataan nimenomaan sitä maavoimien materiaalista vajetta, joka puolustusvoimiin on menneiden vuosien aikana syntynyt.

Materiaalipuutteiden korvaaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Jotta puolustuksemme pysyy ajanmukaisena, on meidän satsattava puolustukseen myös muilla tavoilla.

Ukrainan sodan alku ja etenkin Krimin valtaus ovat esimerkkejä siitä, että tänä päivänä on varauduttava myös nopeisiin, yllättäviin ja suhteellisen pienin voimin toteutettaviin operaatioihin. Se tarkoittaa, että myös meidän on tarkistettava, miten voimme parantaa omaa toimintavalmiuttamme, etenkin maavoimien osalta. Ilma- ja merivoimien yksiköthän meillä jo tänä päivänä ovat korkeassa valmiudessa.

Valmiuden parantaminen edellyttää toimia puolustusvoimilta, mutta myös sellaisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön, jotka mahdollistavat joukkojen paremman käytettävyyden, takaavat riittävät toimivaltuudet ja parantavat mahdollisuuksia eri viranomaisten väliseen yhteistoimintaan.

Ote avauspuheenvuorostani Porin SuomiAreenan maanpuolustuspaneelissa ”Mikä Suomea uhkaa? Miten vastaamme siihen?” 17.7.2015.

Jussi Niinistö
Kannus

Kannuksen kaupunginjohtaja. Filosofian tohtori, dosentti. Entinen puolustusministeri (2015-2019). Poliittisesti sitoutumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu