*

Jussi Niinistö

Puolustusselonteko

http://jussiniinisto.fi/wp-content/uploads/2017/02/tiedotustil-300x169.jpg 300w, http://jussiniinisto.fi/wp-content/uploads/2017/02/tiedotustil-768x432.jpg 768w" sizes=" 1000px) 100vw, 1000px" />

Valtioneuvosto on tänään 16.2.2017 antanut puolustusselonteon, joka tarjoaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Puolustusministeriö ja pääesikunta ovat valmistelleet selonteon hyvässä yhteistyössä.

Viime vaalikaudella annetun UTP-selonteon jälkeen toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi, samoin geostrateginen asemamme. Sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet, sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön alentunut. Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut takaisin uhkavalikkoon, mistä käytännön eurooppalaisena esimerkkinä on Ukraina.

Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin. Emme voi valita haasteitamme: Suomen on kyettävä vastaamaan sotilaallisen painostukseen ja nopeasti kehittyvään yllätykselliseen sotilaalliseen uhkaan, mutta myös laajamittaiseen, perinteisempään sotilaallisen hyökkäykseen. Myös erilaiset ei-sotilaalliset keinot, kuten kyberuhkat ja informaatiovaikuttaminen edellyttävät varautumista. Avainsana on joka tapauksessa valmius. Sen parantamiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55M€ vuodessa.

Sotilaallisiin uhkiin vastaamiseksi kehitämme selonteossa edelleen operatiivisia ja alueellisia joukkoja, joiden rinnalla vahvistamme paikallispuolustustamme. Paikallispuolustuksen vahvistamisessa on tarkoitus hyödyntää vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja nykyistä tehokkaammin.

Selonteossa otetaan alueellinen puolustusjärjestelmä vakavasti. Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen sodan ajan 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Tämä toteutetaan liittämällä joukkojen perustamisorganisaatio osaksi paikallisjoukkoja ja käyttämällä riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös tarvittaessa puolustusvoimiin kriisitilanteessa liitettävät rajajoukot. Näin ollen sodan ajan joukkojen määrä nousee noin 280 000 sotilaaseen.

Selonteon linjauksilla Suomi paitsi vahvistaa kansallista puolustuskykyä, myös tiivistää kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Suomi edistää EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä ja Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuuden sekä Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämistä. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä. Pohjoismainen puolustusyhteistyö (Nordefco) sekä kahdenvälinen yhteistyö etenkin Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa on selonteossa keskeistä.

Suomen puolustuskykyä kehitetään kokonaisuutena. Tällä vuosikymmenellä puolustusvoimien kehittämisen painopiste on maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa. 2020-luvulla Suomen puolustus on poikkeuksellisessa tilanteessa, kun kahden puolustushaaran, meri- ja ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti. Meripuolustusta kehitetään nykyistä nopeampiin ja liikkuvampiin merioperaatioihin ja poistuva taistelualuskalusto korvataan uudella alusluokalla. Hornet-kaluston myötä poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Taloudellisesti nämä ovat mittavia investointeja, mutta niistä ei kansallisen turvallisuuden nimissä voida tinkiä.

Selonteon tärkeimmät linjaukset koskevat luonnollisesti resursseja. Yksityiskohtaiset rahoituspäätökset tehdään osana julkisen talouden suunnitelmien sekä talousarvioesitysten laatimista. Puolustuksen resursoinnissa on kuitenkin kyse muustakin kuin rahasta. Lainsäädännöllä kehitetään valmiutta, viranomaisyhteistyötä, aluevalvontaa ja tiedonhankintaa. Sillä luodaan myös valmiuksia kansainvälisen avun antamiseen, ja mikä tärkeintä: kansainvälisen avun vastaanottamiseen. Tämä jälkimmäinen tahtoo keskustelussa turhan usein unohtua.

Puolustusselontekoprosessin vahvuus oli siinä yhteistyössä, mitä hallinnonalamme teki niin poikkihallinnollisesti kuin kansanedustaja Kääriäisen johtaman parlamentaarisen seurantaryhmän kanssa. Puolustuksemme kehittämisestä vallitsee varsin laaja yhteisymmärrys. Se on hieno asia.

Tiedotustilaisuus on katsottavissa Valtioneuvoston sivuilla ja selonteko luettavissa Puolustusministeriön sivuilla.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Turhaa rahan tuhlausta skitsojen aivokummitusten takia.

Pertti Väänänen

Oliko ne DDR:ssäkin skitsoja? DDR piti armeijastaan huolta samalla, kun Suomessa nuukailtiin armeijan suhteen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Aseellisessa maanpuolustuksessa on järkeä silloin kun vastakkain on kaksi erilaista yhteiskuntajärjestelmää. Silloin on jotain, jota puolustaa ja jotain, jota vastustaa. Mutta mitä järkeä (tavallisen työläisen/kansalaisen) kannalta on siinä, että kapitalistiset valtiot varustautuvat toisiaan vastaan? Mahdollisen konfliktin kummankin osapuolen tavalliset tallaajat ovat jo ennestään kapitalistien taskussa. Minkä puolesta tai mitä vastaan taistella?

Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #5

Tässä tapauksessa voidaan sanoa seuraavaa:

1. Taistelu suomalaisten vapaudesta hoitaa omat asiansa omalla tavallaan. EU rajoittaa jo nyt tätä. Venäjän valta olisi tiukempaa ja mielivaltaisempaa kuin EU:n valta konsanaan.

2. Suomi joutuessaan pitkäaikaisesti Venäjän vallan alle joutuisi venäläistämisen kohteeksi. Näin kävi myös reilu sata vuotta sitten autonomianajan loppuvaiheessa. Silloin Suomessa oli rohkeutta sanoa ei!

3. Venäjän vallan alla suomalaiset joutuisivat olemaan mukana pakosta tykinruokana Venäjän imperiumin sodissa.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #5

Taistelu tapahtuu hyökkäävää vihollista vastaan eikä jonkin ideologian vuoksi. Kun tavallinen sotilas laitetaan rintamalle ei häneltä kysytä haluaako hän hyökätä tai puolustaa. Hänen tehtäväkseen jää tappaminen ja eteneminen.

Siksi tulisikin pyrkiä asevelvollisuuden poistamiseen kaikkialla. Kun koneisto on aina valmiina, sodat on helppo käynnistää.

Paras järjestely on se, että hyökkäyssotaa lietsovista poliitikoista ja virkamiehistä tehdään kansainvälisiä henkipattoja.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#4

Paljonko rahaa sillä nuukailulla voitettiin?

Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #8

Näin jälkiviisaina voidaan sanoa, että paljon. 1980-luvun Suomi oli kaikin puolin mallimaa. Moni silloin hieman vaatimattomista oloista varttunut ahkeroi nyt rahaa koko yhteiskunnan hyväksi.

Ilman sotaveteraanien uhrauksia ei 1980-luvun hyvinvointiyhteiskuntaa olisi voitu rakentaa, vaan voimavarat olisi suunnattu näiden kommunistiveljiemme ja -sisartemme tahdon mukaisesti Puna-armeijan varustamiseen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #10

Mutta Suomi on vieläkin maailman kartalla!

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Suomi vahvistaa vahvuuksiaan.

Venäjä taas luotaa kohteensa heikkouksia.

Käyttäjän artoollikainen kuva
Arto Ollikainen

Isänmaan puolustamiseen satsaaminen ei ole skitsoa. Se on realismia. Sillä saatetaan turvata vaikkapa runoilijoiden vapaa itsensä ilmaisu Suomenmaassamme.

Oletko muuten sitä mieltä, että ruotsalaiset ovat ihan hurahtaneita kun parsivat kokoon ruineeraamiaan puolustusvoimia..?

Kukaan muu ei loppupeleissä puolusta meitä kuin me itse. Se ei sulje pois sitä, että yritetään vaalia rauhaa niin kotomaassamme kuin muuallakin eri vaikuttamiskeinoin.

Käyttäjän perttiluukkonen kuva
Pertti Luukkonen

Selvityksen puuhaamiehet ja kirjoittajat eivät näemmä ymmärrä, mitä tarkoitetaan tiivistelmällä. Selonteko on vain jonkinlainen ohjelmanjulistelu, josta puuttuu analyysi ja kriittinen tarkastalu; kauniisti sanottuna se on kuin huonoa vessapaperia.

Niinistökin, joka esiintyi Tieteen päivillä 2017 (HY) humanistina historian tutkintonsa pohjalta, on yhtä tyhmä kuin viitisen vuotta sitten A-sudiossa, jossa hän tuumaustauon ensiksi pitäen totesi, että puolustusvoimien tulisi olla suunnilleen kuin "nykyinen" (eli silloinen, eli ennen suuria leikkauksia ja muutoksia). Maallikollekin oli tuolloin selvää, että puolustusvoimien doktriini oli paljolti toisen maailmansodan peruja (vaikka Persianlahden sotien [1990 - 91; 2003-] luonne oli jo nähty).

Käyttäjän MattiKarjalainen1 kuva
Matti Karjalainen

Siinä maantieteellisessä asemassa, missä Suomi sijaitsee ainoan todellisen turvan meille voi antaa tiivis liittoutuminen demokraattisten Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maiden kanssa. Tämä tarkoittaa, kuten varmaan arvaattekin, Pohjois-Atlantin sopimusjärjestöön liittymistä. Kyseisen järjestön sääntöjen mukaan Suomi on kelvollinen jäsenkandidaatti.

Nyt esitellyssä puolustusselonteossa on oikean suuntaisia toimenpide-ehdotuksia. Mutta vaikka ne toteutettaisiin kaikki, ei Suomen puolustus olisi uskottava ainoata potentiaalista uhkaamme vastaan. Suomen menestyksellinen puolustaminen vaatii tuhansia matalan, keskikorkean ja korkean ilmatilan ilmatorjuntaohjusta ja niille osaavat käyttäjät. Lisäksi olisi hankittava kymmeniätuhansia panssarintorjuntaohjuksia ja tietysti koulutettava niille osaavat käyttäjät sekä satoja rannikkotorjuntaohjuksia, kantamaltaan 300 - 500 kilometriä, ja niiden osaavat käyttäjät. Vielä olisi tarpeen useamman sadan maasta maahan tai lentokoneesta maahan ammuttavan ohjuksen ohjusarsenaali. ohjusten kantaman tulisi olla minimissään 300 kilometriä, mieluummin enemmän. Kun tähän arsenaaliin lisätään nykyiset asejärjestelmät ja puolustusselonteon mukaiset hankinnat voitaisiin jo varovaisesti alkaa puhumaan uskottavasta puolustuksesta. Ongelmiksi jäisivät edelleen huoltovarmuuden järjestäminen ja mahdolliseen ydinasekiristykseen vastaaminen.
Näihin kahteen viimeksi mainittuun ongelmaan emme pysty yksin vastaamaan. Vain päättäjiemme tyhmyys tai pelkuruus estää meitä hankkimasta todellista turvallisuutta, jota saataisiin liittymällä maailmanhistorian voimakkaimpaan sotilasliittoon.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomi-neito nukkui ennen Sauli Niinistön valintaa viimeiset 12 vuotta ”Halosen unta”. Herättyään tähän päivään neidolle valkeni Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä karu totuus. Maailma ei ole muuttunut sitten Carl von Clausewitzin, joka on todennut ”sodankäynti on politiikan jatkamista toisin keinoin.” Sitä itänaapuri toteuttaa kaiken aikaa Itä-Ukrainassa.

Oli ilo katsoa eilen illalla tv:n A-studiossa sitä konsensusta, joka oli vallalla keskustelijoiden kesken. Asiallista asiantuntevuutta riitti. Puolustusselonteko tuli oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. On hieno, että valtiovalta on hereillä tässä erittäin tärkeässä maanpuolustusasiassa.

Pari omaa sukellusvenettä voisi olla myös oiva lisäapu vahvistamaan Merivoimien puolustuskykyä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Ihmettelen suomalaisia militantteja. Koko ajan löysä punteissa. Kun väsäätte doktrineitanne koettakaa edes hetkeksi päästä irti leikkikalutaisteluistanne ja nähkää maailmaa tavallisen ruohoa nakertavan tavallisen taavin silmin. Ei taida onnistua.

Älkää kuitenkaan vertailko Suomea, Krimiin, tai Itä Ukrainaan. Ne valtakunnat kun olivat rakenteiltaan tyystin erilaisia, kuin Suomi. Krim oli jo 90%:sti venäläistynyt ja Ukraina taas sai kyytiä EU-kihlauksestaan, sekä venäläismielisestä kansanosasta voiman ottaa Itä Ukraina käsittelyyn. Kumpikaan em. valtioista ei ollut demokraattinen oikeusvaltio. Tältä pohjalta kasakka tuli ja teki temput.

Kasakka tietää, että ei ole kiva olla, jos pää on ampiaispesässä. Ei ole edes keskimäärin hyvä olla. Menkääs nyt ksasakan puseroon ja miettikää,mitä minä saan jos ratsastan päivässä Suomen läpi. Ei mitään taloudellista hyötyä. Kasakka tietää, että suomalaiset eivät alistu, vaikka näennäinen valta olisikin kasakalla. Yritä siinä sitten hallita.

Paras puolustusdoktriini Suomelle on ehdoton antautuminen donin kasakalle. Siitä vasta sitten alkaa se kasakkajahti. Haetaan ne jemmatut aseet ja vot yhtäkkiä kasakka on ahdistettu nurkkaan. Siinä sitä on teille doktriinia.

Tapio Mäenpää

Yle näyttää poistaneen mainitun ohjelman Areenasta.

Ohjelman esitiedot lupaavat näin:
Suomen puolustus puntarissa. Vieraina puolustusvaliokunnan pj. Ilkka Kanerva (kok), kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd), prikaatinkenraali evp Juha Pyykönen, sekä suurlähettiläs René Nyberg. Juontajana Sari Huovinen #yleastudio

Mutta katsottavissa on tämä:
http://areena.yle.fi/1-3760236?autoplay=true

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Itse asiassa nyt skarpataan siihen, että pian päätetään tajunnan räjäyttävästä summasta uusiin hävittäjiin. Jokainen asiasta päättävä taho on huolella voideltu ja myy vaikka vanhan mummonsa kansainväliselle vaipanvaihtoyritykselle hoitaakseen Suomen rahat oikeille tileille.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Millä perusteella Suomi tarvitsee alueensa puolustamiseen neljä uutta sotalaivaa? Aikaisemmin on tukeuduttu isoihin "ohjusveneisiin". Miksi tällainen "täyskäännös" meripuolustuksessa? Ei ole pahemmin kuulunut minkäänlaisia muita faktoihin perustuvia perusteluja, kun toiminnan tehostaminen, mikä on aika ympäripyöreästi sanottu.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Selonteossa ei käsitellä ollenkaan huoltovarmuuden nykytilaa. Siitä ei näyttänyt olevan mainintoja, kun yritin etsiä. Oli lähinnä asian määrittelyä.

Juuso Hämäläinen

Mitä apua Suomi tulee saamaan joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi? Mistä, kuinka paljon, kuinka nopeasti ja kuinka varmasti?

Jäi kertomatta kokonaan. Siinä ei ole mitään uutta, että aseita saa ostaa rahalla ja omat miehet voidaan komentaa paririviin tai -jonoon minne tahansa Suomessa.

Juuso Hämäläinen

Ja mikä tuleekaan olemaan sitoumus lähettää suomalaisia joukkoja Suomen rajojen ulkopuolelle?

Juuso Hämäläinen

Asekaluston uusimiseen menevä summa varaosineen ja oheiskuluineen on niin ruokoton, että tavallinen tallaaja ei edes tajua mistä kyse. Hänelle tonnin pikavippi on iso raha. Kun puhutaan kymmenistä miljardeista niin se menee täysin yli hilseen. Kun summa hajotetaan moninaisten vuosien budjetteihin, se ei kiinnitä huomiota. Mutta kustannus ei pienene tällä yhtään euroa.

Olisi parempi kertoa, että kohta aseisiin menee noin 100.000 omakotitalon hinta. Sen junttikin hahmottaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tammenlehväsukupolven poistuessa keskuudestamme kansa on menettämässä kosketustaan siihen, mitä kansallisen turvallisuuden pettäminen ja sodan puhkeaminen oikeasti tarkoittaa käytännössä: kauhua, surua, läheisten menetyksiä, massiivista tuhoa rakennuskannalle ja infrastruktuurille (100.000 taloakin voi siinä mennä raunioiksi), vammautumista ja joukkokuolemaa, pahimmillaan väestön jäämistä miehittäjän armoille. Sodan tullessa saisimme heittää loppuiäksemme hyvästit elintasollemme sellaisena, kuin olemme sitä nykyään tottuneet pitämään itsestään selvästi.

Mikä hintalappu sille olisi annettava toiseen vaakakuppiin? Ne turkasen kalliit monitoimihävittäjät, fregatit ja ohjukset voivat ehkäistä ennalta maahan hyökkäämistä ja turvata rauhan tilan jatkumista. Ne ovat sittenkin tavalliselle tallaajalle pieni hinta verrattuna hänen maansa sotatoimialueeksi joutumiseen.

Käyttäjän perttiluukkonen kuva
Pertti Luukkonen

Monet taannoiset pienet myrskyt - etekin talvella - antoivat esimakua siitä, mitä totaalinen sota Suomelle voisi merkitä. Olennaista kuitenkin on, että suihkuhävittäjät ja korvetit eivät olennaisesti estä Suomen joutumista sotatoimialueeksi.

Käyttäjän MattiKarjalainen1 kuva
Matti Karjalainen

Hannu Valtonen suosittelen teille tutustumista Suuren pohjansodan erääseen osaan, jota kutsutaan isoksi vihaksi (vv. 1710 - 1721), historiaan tutustumista. Tutustumisen voi aloittaa lukemalla tämän kirjan: Kustaa H.J. Vilkuna: Viha: Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta. Historiallisia tutkimuksia 229. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-784-2 .

Käyttäjän perttiluukkonen kuva
Pertti Luukkonen

VALTIONEUVOSTON PUOLUSTUSSELONTEKO (16.2.2017) on lajissaan ensimmäinen pelkästään sotilaallinen selonteko suhteessa ”turvallisuusympäristön vaatimuksiin”. (Mielestäni kyseessä on kuitenkin enemmän ’manifesti’, koska kaikkinainen dynaaminen analyysi ja pohdinta puuttuvat.) Ensimmäistä kertaa tämänkaltaisessa raportissa tuodaan—ikään kuin tosissaan—esiin uhkakuva, että Suomi voisi olla totaalisessa sodassa, mikä merkitsisi liikekannallepanoa, jolloin ’pahimmillaan’ aseissa olisi 280 000 miestä ja naista. Sota olisi luultavasti kuitenkin jo ohi ennen kuin aikaa vievä mobilisaatio olisi saatu kunnolla käyntiin. — Lisäksi on kyseenalaista, kannattaako Suomen ryhtyä täysimittaiseen sotaan: Viime vuosien metsämyrskyt ovat osoittaneet, kuinka haavoittuva moderni yhteiskunta on. Suomen kriisinsietokyvyssä olisi paljon korjattavaa.

SELVITYKSESSÄ Suomen tulevat toimet esitetään paljolti irrallaan ympäristöstä, osin kuin staattisina kuvina, jolloin on otettu huomioon oman aseen voima mutta ei vihollisen vasta-aseen vaikutusta: (Toisaalla) ilmavoimien komentaja Jäämeri on esittänyt (HS 16.12.2016), että ”vaikka olisi kuinka iso ilmahyökkäys tahansa, se pysähtyy tietyllä konemäärällä.” Tietysti noin on, mutta todennäköisesti isoa ilmahyökkäystä olisi edeltänyt ballistisilla ja/tai risteilyohjuksilla tehty massiivinen ilmaisku hävittäjien tukikohtiin ja varalaskukentille ym. Tällöin myös maajoukkojen taistelukyky olisi rajoittunut, kun vihollisella olisi täydellinen ilmaherruus. (Olisiko viisaampaa lennättää hävittäjät jo etukäteen—à la Saddam—turvaan Ruotsiin?!)

ENTÄ MERIVOIMAT? Laivue 2020:n tulivoima—neljä korvettia, melkeinpä ohjusfregattia—on melkoinen. Mutta sodassa isot laivat olisivat vihollisen lentotoiminnan ensisijaisia ja helposti haavoittuvia kohteita. Laivue 2020:n kohdalla toistuisi Ilmarinen/Väinämöinen-virhe: Sodassa toinen ajoi miinaan ja toinen toimi pääosin kelluvana ilmatorjunta-asemana.

MANIFESTISSA olisi pitänyt analysoida erikseen rauhanajan vs. kriisiajan puolustusvoimia. Vuonna 1988 Suomelle alettiin puuhata uusia hävittäjäkoneita. Vuonna 1992 militaria huijasi poliitikot hankkimaan peräti 64 kappaletta kalliita Hornet-monitoimihävittäjiä (ilman hyökkäysvarustusta). Taustana tässä oli YYA-sopimus (1948—1992), jossa Suomi sitoutui torjumaan fasistisen invaasion Neuvostoliittoon Suomen alueen läpi. Tämä edellytti myös tehokasta ilmavalvontaa. Minusta nyt rauhanaikana hävittäjien tehtävänä olisi pääosin vain valvonta, ei osallistuminen taisteluihin.

”TÄLLÄ VUOSIKYMMENELLÄ puolustusvoimien kehittämisen painopiste on maavoimissa ja erityisesti valmiusjoukoissa”, todetaan selonteossa. Tässä mielessä on päätetty hankkia 48 kappaletta käytettyjä eteläkorealaisia panssari-kanuunoita, telatykkejä, joita voidaan käyttää myös haupitsien tapaan epäsuoraan tuleen. Tämä on järkevää toimintaa pääpuolustushaaran viidentoista vuoden laiminlyöntien jälkeen. Mutta tämän jälkeen saattaa alkaa taas maavoimien näivettäminen, sillä tulevina vuosikymmeninä merivoimat ja varsinkin ilmavoimat haukkaavat yhdessä varmaan jopa 80 % puolustusvoimien materiaalikustannuksista. Varsinkin monitoimihävittäjien hankinnoissa (HX-hanke) mennään metsään; halvempaa olisi panostaa ohjus-ilmatorjuntaan.

OMA KANTANI on, että Suomen puolustusvoimilta voidaan edellyttää strategisten kohteiden suojausta ja taisteluvalmiutta rajatuista maa-alueista. Ilmatorjunnalla vahvistettu mekanisoitu valmiusrykmentti voisi olla kasarmeissa välittömässä lähtövalmiudessa 24h/vrk. ”Vihreitä miehiä” meidän ei tarvitse pelätä, eikä totaaliseen sotaan tule ryhtyä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset