Puolustusselonteko

http://jussiniinisto.fi/wp-content/uploads/2017/02/tiedotustil-300×169.jpg 300w, http://jussiniinisto.fi/wp-content/uploads/2017/02/tiedotustil-768×432.jpg 768w” sizes=” 1000px) 100vw, 1000px” />

Valtioneuvosto on tänään 16.2.2017 antanut puolustusselonteon, joka tarjoaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Puolustusministeriö ja pääesikunta ovat valmistelleet selonteon hyvässä yhteistyössä.

Viime vaalikaudella annetun UTP-selonteon jälkeen toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi, samoin geostrateginen asemamme. Sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet, sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön alentunut. Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut takaisin uhkavalikkoon, mistä käytännön eurooppalaisena esimerkkinä on Ukraina.

Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin. Emme voi valita haasteitamme: Suomen on kyettävä vastaamaan sotilaallisen painostukseen ja nopeasti kehittyvään yllätykselliseen sotilaalliseen uhkaan, mutta myös laajamittaiseen, perinteisempään sotilaallisen hyökkäykseen. Myös erilaiset ei-sotilaalliset keinot, kuten kyberuhkat ja informaatiovaikuttaminen edellyttävät varautumista. Avainsana on joka tapauksessa valmius. Sen parantamiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55M€ vuodessa.

Sotilaallisiin uhkiin vastaamiseksi kehitämme selonteossa edelleen operatiivisia ja alueellisia joukkoja, joiden rinnalla vahvistamme paikallispuolustustamme. Paikallispuolustuksen vahvistamisessa on tarkoitus hyödyntää vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja nykyistä tehokkaammin.

Selonteossa otetaan alueellinen puolustusjärjestelmä vakavasti. Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen sodan ajan 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Tämä toteutetaan liittämällä joukkojen perustamisorganisaatio osaksi paikallisjoukkoja ja käyttämällä riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös tarvittaessa puolustusvoimiin kriisitilanteessa liitettävät rajajoukot. Näin ollen sodan ajan joukkojen määrä nousee noin 280 000 sotilaaseen.

Selonteon linjauksilla Suomi paitsi vahvistaa kansallista puolustuskykyä, myös tiivistää kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Suomi edistää EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä ja Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuuden sekä Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämistä. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä. Pohjoismainen puolustusyhteistyö (Nordefco) sekä kahdenvälinen yhteistyö etenkin Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa on selonteossa keskeistä.

Suomen puolustuskykyä kehitetään kokonaisuutena. Tällä vuosikymmenellä puolustusvoimien kehittämisen painopiste on maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa. 2020-luvulla Suomen puolustus on poikkeuksellisessa tilanteessa, kun kahden puolustushaaran, meri- ja ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti. Meripuolustusta kehitetään nykyistä nopeampiin ja liikkuvampiin merioperaatioihin ja poistuva taistelualuskalusto korvataan uudella alusluokalla. Hornet-kaluston myötä poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Taloudellisesti nämä ovat mittavia investointeja, mutta niistä ei kansallisen turvallisuuden nimissä voida tinkiä.

Selonteon tärkeimmät linjaukset koskevat luonnollisesti resursseja. Yksityiskohtaiset rahoituspäätökset tehdään osana julkisen talouden suunnitelmien sekä talousarvioesitysten laatimista. Puolustuksen resursoinnissa on kuitenkin kyse muustakin kuin rahasta. Lainsäädännöllä kehitetään valmiutta, viranomaisyhteistyötä, aluevalvontaa ja tiedonhankintaa. Sillä luodaan myös valmiuksia kansainvälisen avun antamiseen, ja mikä tärkeintä: kansainvälisen avun vastaanottamiseen. Tämä jälkimmäinen tahtoo keskustelussa turhan usein unohtua.

Puolustusselontekoprosessin vahvuus oli siinä yhteistyössä, mitä hallinnonalamme teki niin poikkihallinnollisesti kuin kansanedustaja Kääriäisen johtaman parlamentaarisen seurantaryhmän kanssa. Puolustuksemme kehittämisestä vallitsee varsin laaja yhteisymmärrys. Se on hieno asia.

Tiedotustilaisuus on katsottavissa Valtioneuvoston sivuilla ja selonteko luettavissa Puolustusministeriön sivuilla.

 

Jussi Niinistö
Kannus

Kannuksen kaupunginjohtaja. Filosofian tohtori, dosentti. Entinen puolustusministeri (2015-2019). Poliittisesti sitoutumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu