*

Jussi Niinistö

Nato-kokouksen antia

Olin 29.6.2017 Nato-kokouksessa Brysselissä. Tiiviin päivän ohjelmaan kuului osallistuminen Saksan johtamaan kehysvaltiokokoukseen, kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen solmiminen Saksan kanssa sekä osallistuminen Nato-puolustusministerikokoukseen. Paljon on siis tehty puolustusyhteistyön saralla – puolustusselonteon mukaisesti ja hengessä.

Suomi siis liittyi Saksan johtamaan kehysvaltioryhmään, jonka tavoitteena on kehittää monikansallisia suorituskykyjä. Kehysvaltioryhmätoiminta mahdollistaa myös harjoitustoiminnan tiivistämisen. Puolustusyhteistyössä on aina keskeistä se, että myös kansallinen puolustuksemme vahvistuu, ja Suomen kannattaakin omaksua harjoitustoiminnasta kaikki omaksuttavissa olevat hyvät käytänteet – kuitenkin muistaen, että tärkein työ uskottavan kansallisen puolustuksen rakentamiseksi tehdään vastedeskin kotimaassa.

Suomen ja Saksan solmima kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus mahdollistaa yhteistyön syventämisen Saksan kanssa usealla osa-alueella. Potentiaalisia yhteistyöalueita on muun muassa kyber, johon Saksa panostaa voimakkaasti tulevina vuosina, sekä muut myös kotimaan puolustuksen kehittämistä tukevat alueet. Uskon, että Euroopan talouden veturin peesissä on saatavaa Suomellekin.

Nato-puolustusministerikokouksessa käsiteltiin useita teemoja: mm. liittouman sisäistä taakanjakoa (eli sitoutumista 2 prosentin BKT-tasoon puolustusmenoissa), EU:n ja NATO:n välistä yhteistoimintaa sekä terrorismin vastaisia toimia. Painotin omassa puheenvuorossani Suomen olevan turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja. Vastaamme oman maamme puolustamisesta kaikissa tilanteissa. Mitä 2 prosentin tavoitteeseen tulee, se ei sido sotilaallisesti liittoutumatonta Suomea, mutta tavoite tulee joka tapauksessa osaltamme täyttymään alus- ja hävittäjähankintojen käynnistyttyä kunnolla tämän vuosikymmenen vaihteessa.

EU:n ja NATO:n välisen suhteen tiivistämistä totesin Suomen tukevan. Suomeen perustettu Hybridikeskus on käytännön esimerkki hyvin alkavasta toiminnasta, ja juuri tällaiset käytännön toimet ovat tervetulleita poliittisen yhteydenpidon lisäksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomi on ainakin eräiltä osin turvallisuuden kuluttaja.

Suomella ei ole toimivaa ohjuksentorjuntajärjestelmää, joka kykenisi torjumaan ballistisia ohjuksia. Suomen kaupungit Helsinki mukaanlukien ovat täysin ilman suojaa ohjuksin tehtävien hyökkäysten varalta.

Suomen huoltovarmuus on epävarmaa, koska merireitti Suomesta Atlantille on suhteellisen pitkä ja katkaistavissa ilman Naton tukea. Tähän rakennettavat neljä korvettia eivät tuo mitään suurempaa muutosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset