*

Jussi Niinistö

Mitä isäntämaatuki on?

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevissa selonteoissa on vuodesta 2001 alkaen linjattu puolustuksen kehittämisen yhdeksi osa-alueeksi sotilaallisen avun vastaanottokyvyn varmistaminen. Vuoden 2016 selonteossa todettiin, että sen edellyttämät toimet huomioidaan laaja-alaisesti valtionhallinnon varautumisessa. Suomen kyky antaa niin sanottua isäntämaatukea on tärkeä osa myös avun vastaanottokykyä ajantasaisen lainsäädännön ja puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn ohella.

Koska isäntämaatuesta on olemassa erilaisia, virheellisiäkin käsityksiä, on syytä hieman avata tätä käsitettä. Asiasta on eduskunnassa hiljattain esitetty kirjallinen kysymyskin,  johon olen vastannut.

Isäntämaatuen käytännön valmiuksien kehittäminen on ollut vuodesta 2002 yksi Suomen ja Naton välisestä noin 60 kumppanuustavoitteesta Suomen puolustuksen kehittämiseksi. Tavoite pitää sisällään isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (Host Nation Support Memorandum of Understanding, HNS MOU) ja kansallisen toimintamallin laatimisen sekä käytännön toimien harjoittelun.

Suomi ja Nato allekirjoittivat HNS MOU:n vuonna 2014. Asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova, mutta merkittävänä yhteisymmärryspöytäkirjana se julkaistiin poikkeuksellisesti Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa kuten valtiosopimuksetkin.

HNS MOU ei sisällä velvoitteita rakentaa tukikohtia tai infrastruktuuria. Esimerkiksi Suomessa tapahtuvassa kansainvälisessä koulutus- ja harjoitustoiminnassa täällä harjoittelevat joukot toimivat samoilla harjoitusalueilla ja tukikohdissa kuin Puolustusvoimat. Suomen puolustusvoimien ja muiden viranomaisten antama isäntämaatuki ulkomaisille joukoille on käytännön tasolla hyvin samanlaista kuin omien puolustusvoimien tukeminen.

Suomi on kehittänyt isäntämaatukivalmiuksia ainoastaan oman puolustuskykynsä vahvistamiseksi selontekojen linjaaman sotilaallisen avun vastaanottokyvyn lähtökohdista. Suomi päättää kaikissa oloissa itse, ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatuesta tarvitsee sopia. Kansallinen päätöksenteko avun pyytämisestä, muusta sotilaallisesta toiminnasta tai Suomessa tapahtuvan kansainvälisen sotilaallisen harjoitustoiminnan hyväksymisestä tapahtuu aina oman lainsäädäntömme mukaisesti. Myös isäntämaatuesta ja sen sisällöstä sovitaan aina tapauskohtaisesti.

Satamien ja lentokenttien kykyä vastaanottaa apua (joukkoja ja materiaalia) kehitetään pitkäjänteisesti. Samoin logistiikkajärjestelmäämme kehitetään Naton standardien mukaisesti niin kuin kaikki muutkin länsimaisen viiteryhmämme maat riippumatta siitä, ovatko ne liittoutuneita vai ei. Näin oma järjestelmämme pystyy puolustusvoimien lisäksi antamaan tukea myös meitä auttamaan saapuville joukoille. Kyse on kiteyttäen Suomen puolustuskyvyn ja ennaltaehkäisykyvyn kehittämisestä. Kyse ei ole Suomen vastentahtoisesta käyttämisestä astinlautana meitä vahingoittaviin tarkoituksiin.

Kansallisten toimintamallien kehittäminen on tärkeä tekijä avun vastaanottokyvyn luomisessa. Vahvuutena meillä on myös erinomaisesti toimiva viranomaisyhteistyö. Avun vastaanoton harjoittelu on myös tärkeää. Tämäkin tapahtuu kustannustehokkaasti. Aina kun ulkomaisia joukkoja on Suomessa harjoittelemassa, parannetaan samalla omia valmiuksiamme ottaa vastaan apua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eikös jenkit tulleet johonkin harjoitukseen ylipäälliköllekin ja politbyroille yllätyksenä? Itse itsensä kutsuen.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Jos Nato-joukkoja on kutsuttu Suomea auttamaan, kenen komennossa ovat nämä Nato-joukot ovat ja kenen komennossa ovat isäntämaa-Suomen joukot?

"Kansallinen päätöksenteko avun pyytämisestä, muusta sotilaallisesta toiminnasta tai Suomessa tapahtuvan kansainvälisen sotilaallisen harjoitustoiminnan hyväksymisestä tapahtuu aina oman lainsäädäntömme mukaisesti."

Tekeekö päätöksen avunpyynnöstä hallitus vai tarvitaanko eduskunnan suostumus?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset