Tiedustelulait mahdollisimman pikaisesti voimaan

Tiedustelulakien käsittely on aloitettu eduskunnassa. Tavoitteena on vastata turvallisuusympäristön muutoksiin ja saada Suomen lainsäädäntö samalle tasolle muiden Länsi-Euroopan maiden kanssa.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut vakavampaan suuntaan eikä paluuta entiseen ole näköpiirissä. On tärkeää, että olemme riittävän ajoissa valmistautuneita niihin turvallisuushaasteisiin, jotka maamme voi kohdata. Tiedustelutoiminta on tässä prosessissa keskeinen tekijä.

Hallitus esittää uutta lakia sotilastiedustelusta, joka parantaisi merkittävästi sotilastiedustelun kykyä informoida ylintä valtiojohtoa Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvista muutoksista. Sotilastiedustelun tärkein tehtävä on antaa ennakkovaroitus Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta.

Puolustusvoimille säädettäisiin toimivaltuudet tietoliikenne-, henkilö-, tietojärjestelmä- ja radiosignaalitiedusteluun. Tietoliikennetiedustelu olisi Suomen rajat ylittävään viestiliikenteeseen suunnattua, hakuehtoihin perustuvaa, mahdollisimman kohdennettua ja rajattua sekä edellyttäisi aina tuomioistuimen lupaa kiiretilanteita lukuun ottamatta.

Ehdotettu sääntely ei mahdollistaisi yleistä, kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa, sillä tietoliikennetiedustelun kohdentaminen tapahtuu ennalta määriteltyjen tarkkojen kriteerien mukaisesti. Mistään massavalvonnasta ei ole kyse, vaikka se tiedustelulakeihin yritetäänkin jatkuvasti julkisessa keskustelussa liittää.

Tiedustelutoiminnan luonne ja hyväksyttävyys edellyttävät silti korostunutta oikeudellista valvontaa. Tämän takia oikeusministeriön hallinnonalalle perustettaisiin tiedustelutoiminnan valvontaan keskittyvä viranomainen. Myös tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta kuuluu valvonnan kokonaisuuteen.

Viime vuosina on teknologia kehittynyt voimakkaasti ja sotilaallinen viestiliikenne on siirtynyt analogisesta toimintaympäristöstä digitaaliseen. Sen seurauksena on kriittisiin tiedustelutietoihin ilman uuden lainsäädännön toimivaltuuksia erittäin vaikeaa päästä kiinni. Ulkovallat pyrkivät tälläkin hetkellä kohdistamaan edistynyttä kybervakoilua Suomen valtionhallintoon. Kyberhyökkäyksistä turvallisuusviranomaisia kohtaan on tullut arkipäivää.

Suomen puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki lakiesityksessä ehdotetut tiedonhankintamenetelmät saataisiin sotilastiedustelun käyttöön mahdollisimman nopeasti. Vain siten pystymme mahdollistamaan oikea-aikaisen ennakkovaroituskyvyn ja tilannetietoisuuden. Krimin valtauksesta 2014 – ja jo itse asiassa Georgian kriisistä 2008 – alkanut muutos on ollut nopea ja se jatkuu edelleen.

Laki on tarkoitettu toimimaan kaikkien suomalaisten puolesta, ei ketään suomalaista vastaan. Sen ainoa tavoite on suomalaisten turvallisuuden lisääminen. Sama pätee siviilitiedustelulakiin. Olemme jo pitkään olleet muita länsimaita jäljessä tiedustelu-lainsäädännön kehittämisessä eikä asian kanssa voi enää yhtään viivytellä. On toimittava niin ripeästi kuin mahdollista lain voimaansaattamiseksi. Tämä ei ole se laki, jolla politikoidaan. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on viranomaisilla oltava käytössään työkalupakki, jonka avulla ei jouduta hapuilemaan pimeässä.

Jussi Niinistö
Kannus

Kannuksen kaupunginjohtaja. Filosofian tohtori, dosentti. Entinen puolustusministeri (2015-2019). Poliittisesti sitoutumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu