Jussi Niinistö

Suomen-poikia muistaen

Osallistuin tänään Viron 100-itsenäisyyspäivän merkeissä seppeleenlaskuun Suomen-poikien haudalla Helsingin Malmilla. Tilaisuudessa pitämässäni tervehdyspuheessa käsittelin Suomen-poikien vaiheita maidemme historiassa.

Suomen-pojat on tavallaan virolainen vastine Suomen jääkäriliikkeelle tai Viron vapaussodassa 1919 taistelleille suomalaisvapaaehtoisille Pohjan Pojille. Toisen maailmansodan aikana virolaisilla nuorukaisilla ei ollut mahdollisuutta palvella oman maansa armeijassa. Heillä oli kuitenkin palava halu hankkia sotilaallista koulutusta ja kokemusta, jota voisivat hyödyntää oman maansa puolustamiseksi.

Virolaiset ovat isänmaallista kansaa, jonka kohtalona on ollut joutua milloin idästä, milloin lännestä tulevan suurvaltapolitiikan jalkoihin. Vuonna 1943 saksalaiset aloittivat virolaisten rekrytoinnin asepalvelukseen täyttääkseen omia etujaan.

Kaikki virolaiset eivät kuitenkaan tahtoneet palvella kaukana omasta maastaan Saksan puolesta, vaan hakeutuivat Suomeen saamaan sotilaskoulutusta. Kaikkiaan reilu 3 300 virolaisnuorukaista astui Suomen armeijaan jatkosodan aikana. Heistä lähes 200 antoi henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta.

Historian kohtalo on joskus julma. Näin oli Suomen-poikienkin osana. Lähes puolivuosisataa he joutuivat peittelemään omaa menneisyyttään. Vasta 1990-luvulla Viron uudelleen itsenäistyttyä he saivat arvostusta niin Suomessa kuin kotimaassaan.

Suomi ei ole unohtanut, eikä unohda Suomen-poikien muistoa. He taistelivat Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

"Kaikki virolaiset eivät kuitenkaan tahtoneet palvella kaukana omasta maastaan Saksan puolesta"

Tarkoitat varmaankin "Saksan armeijassa". Saksan puolesta ja puolella virolaiset taistelivat Suomenkin armeijassa.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/2018/02/tunnistam...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Virolaiset eivät taistelleet Saksan puolesta ja puolella Suomen armeijassa. He taistelivat Viroa unohtamatta Suomen puolesta.

Risto Rytin päiväkirja 4.7.41

”Schoenfeld oli luonani esittäen promemorian ja tiedusteli asennettamme. Sanoin, että olimme valitettavasti joutuneet Venäjän uuden hyökkäyksen kohteeksi ja pakotettuja parhaamme mukaan puolustamaan vapauttamme ja elämäämme. Onneksi oli Venäjä joutunut sotaan Saksan ja eräiden muiden valtioiden kanssa, mikä tällä kerralla talvisotaan verraten suuresti huojensi asemaamme.
Sch. kysyi, oliko meillä poliittisia sopimuksia Saksan ja sen liittolaisten kanssa. Vastasin, ettei meillä ollut mitään poliittisia sopimuksia paremmin Saksan kuin sen liittolaisten kanssa. Sotilasjohtomme on ollut kosketuksissa Saksan sotilasjohdon kanssa sotatoimien koordinoimisesta, mutta olemme niiden kanssa vain cobelligerentejä faktillisen tilanteen vuoksi. Käsitämme sotamme erilliseksi puolustussodaksi, emmekä halua sekaantua suurvaltojen välisiin suuriin välien selvittelyihin, joihin varamme ja voimamme eivät riittäisikään, eivätkä ne meitä kiinnosta. Meidän kohdallemme on kysymyksessä vain oma elämämme ja turvallisuutemme vapaana itsenäisenä kansana.”

Arthur Hans Fredrik Schoenfeld oli Yhdysvaltain Helsingin-lähettiläs, jonka kanssa Ryti oli tiiviissä kosketuksessa sodan aikana, kun hän oli Suomessa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suomi-pojille kiitos. Virolaisia en valtiollisella tasolla kiitä, kun luovuttivat lentokenttänsä ja maansa Neuvostoliitolle mahdollistaen Turunkin pommitukset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset