Jussi Niinistö

Kansalaispalveluksen ja siviilipalveluksen tuettava yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

Viime aikoina on keskusteltu kansalaispalveluksesta. Kaikkia koskevaa palvelusvelvoitetta on tarjottu vastaukseksi vain miehiä koskevan ase- tai siviilipalveluksen synnyttämään oletettuun tasa-arvo-ongelmaan. Ajatus kansalaispalveluksesta on pohtimisen arvoinen, mutta nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän korvaajaksi siitä ei ole.

Perustuslaissamme on maanpuolustusvelvollisuus ja hyvä niin. Suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän on kyettävä tuottamaan puolustuskyvyn ylläpitämisen edellyttämä riittävän kokoinen, osaava ja toimintakykyinen reservi. Tällä hetkellä näin onkin, mutta tinkimisvaraa ei ole. Sodan ajan joukkojen verraten suuren määrän 280 000 vuoksi koulutukseen tarvitaan koko miespuolinen ikäluokka. Näin saadaan samalla myös erityisosaajia tarvittaviin tehtäviin. Valikoiva, saati vapaaehtoinen asevelvollisuus on Suomen oloissa ja Suomen kokoisessa maassa mahdoton ajatus.

Sellaisille henkilöille, jotka terveydellisistä syistä eivät voi suorittaa perinteistä varusmiespalvelusta tai niille naisille, jotka eivät valitse vapaaehtoista varusmiespalvelusta, voidaan kuitenkin ajatella uusia polkuja mahdollistaa osallistuminen työhön yhteiskunnan hyväksi. Tällöin kyseeseen voisi tulla kansalaispalvelus. Se tulisi kuitenkin kytkeä tiiviisti jo olemassa oleviin turvallisuuden viitekehyksiin, ja sen tulisi olla kustannuksiltaan järkevä. Ennen kaikkea sille on oltava kysyntää.

Tällainen kansalaispalvelus voisi sisältää koulutusta, joka liittyisi esimerkiksi sellaisiin Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvattuihin häiriötilanteisiin, joihin ei aina välttämättä liity sotilaallisen voiman käyttöä: mm. elintarvikehuoltoon sekä sosiaali- ja terveystoimeen liittyviin tilanteisiin, suuronnettomuuksiin ja ympäristöuhkiin. Näissä poikkeusolosuhteissa koulutuksen saaneet henkilöt voisivat toimia viranomaisten tukena.

Toinen säännöllisesti keskustelua herättävä kysymys on siviilipalvelus, jossa nykyisellään on paljon kehittämisen varaa. Myös siviilipalveluksen tulee tukea yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja sille on oltava paikkansa myös poikkeusoloissa.

Puolustusministeriö teki vuosi sitten työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) siviilipalveluksen kehittämistä koskevan aloitteen, jossa ehdotettiin mm. täydennyspalvelusajan pidentämistä nykyisestä viidestä päivästä esimerkiksi kymmeneen. Lisäksi ehdotettiin, että paluu reserviin mahdollistetaan vielä täydennyspalveluskoulutuksen aloittamisen jälkeen ja samaten mahdollistetaan asevelvollisen paluu suorittamaan varusmiespalvelusta jo alkaneenkin siviilipalveluksen puolelta. Siviilipalveluslakia ehdotettiin myös muutettavaksi siten, että siviilipalveluspaikkana voisi toimia vain kokonaisturvallisuuden kannalta hyödyllinen valtion viranomainen tai liikelaitos.

TEM asetti puolustusministeriön aloitteen pohjalta työryhmän selvittämään siviilipalveluslain muutostarpeita. Vaikeimmiksi kohdiksi voi jo nyt arvioida täydennyspalveluksen kestoajan pidentämisen ja siviilipalveluspaikkojen muutoksen vain kokonaisturvallisuuden kannalta hyödyllisiksi palveluspaikoiksi. Työryhmän työssä esille tullee myös ns. siviilivarannon muodostaminen: Siviilipalveluksen suorittaneille voitaisiin luoda rekisteri, jonka perusteella heidät voidaan kutsua tukemaan poikkeusoloja. Nythän tilanne on se, ettei siviilipalvelusmiehille ole poikkeusoloissa käytännössä mitään velvoitteita.

Keskeistä on, että niin siviilipalvelus kuin mahdollinen kansalaispalveluskin palvelevat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Aseellinen varusmiespalvelus on kuitenkin myös tulevaisuudessa maamme puolustuksen kivijalka, eikä mikään järjestelmä, joka tavalla tai toisella liudentaisi sen suorittamista, ole mahdollinen kehityssuunta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Olipa ratkaisu mikä hyvänsä, lain pitää tietenkin olla sama kaikille sukupuolille. 2000-luvun nuorille ei enää mene läpi 50-luvun sukupuoliroolitus. Jokseenkin kaikkien puolueiden nuorisojärjestöt vaativatkin asevelvollisuuslain tasa-arvoistamista. Niinistön malli ylläpitäisi syrjiviä ja sukupuolittavia rakenteita, joista halutaan kaikkialla yhteiskunnassa eroon.

Käytännössä kaikissa muissa sivistysmaissa, isoissa ja pienissä, maanpuolustus on järjestetty tasa-arvoisesti. Siihen pystymme mekin. Oma ehdotukseni on, että kaikki määrätään kutsuntoihin, joissa sitten palvelukseen valitaan vapaaehtoispohjalta soveltuvuuden ja motivaation pohjalta, ei sukupuolen mukaan.

Mitenköhän muuten Niinistön mallissa mahdetaan kohdella naisia, jotka eivät mene sen enempää kansalaispalvelukseen kuin armeijaankaan? Vankilaanko heitetään? Vai asennetaan jalkapanta?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Jos maanpuolustus koetaan tasa-arvokysymykseksi olisi toinen mahdollisuus että annetaan maanpuolustus suurvallalle kuten muutkin europan maat.
Suomi ja Kreikka toimivat normien vastaisesti.

Toisaalta meillä on kokemusta suurvaltaan luottamisesta jatkosodassa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Perustuslaissamme on maanpuolustusvelvollisuus ja hyvä niin. Suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän on kyettävä tuottamaan puolustuskyvyn ylläpitämisen edellyttämä riittävän kokoinen, osaava ja toimintakykyinen reservi."

Lapsenlapseni, tykkimies, palvelee tällä hetkellä Suomen armeijassa. Olisi päässyt pois jo kesäkuussa, mutta halusi jatkaa vuoden loppuun. Kunnioitan hänen isänmaamme puolustustahtoaan. Armeija on ollut hänelle sekä kouluttaja mutta myös hengen vahvistaja. Armeija kasvattaa pojista miehiä.

Hänen tupaansa kuuluu yksi nainen, aliupseeri! Pojat kunnioittavat häntä, sukupuolesta huolimatta, hänellä on asemansa.

Nainen voi olla tärkeä osa puolustustamme, mutta raskaimmissa tehtävissä näen miehen olevan paikallaan.

Tasa-arvosta tässä on turha kohkata. Kaikki naiset eivät nyt vain sovellu maanpuolustustehtäviin.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Mininisteri Niinistö,
on ilo lukea blogejasi täällä.
Maanpuolustuksen eteen teet arvokasta työtä, toivotan jaksamista ja onnea.
terv. Pertti

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jussi,

kiitos! - myös ja nimenomaan tästä aiemmin närää herättäneestä aiheesta, nyt siihen liittyvästä työryhmän asetusaloitteestasi:

Ristiriita perustuslaissa: Joutuvatko Jehovan todistajat sittenkin suorittamaan asevelvollisuuden?e

Puolustusministeriö on asettanut 6. huhtikuutta 2018 työryhmän pohtimaan Jehovan todistajien asevelvollisuutta.:

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ristiriita-pe...

Lisää:

Jehovan todistajien asevelvollisuuden vapautuksesta luovuttava:

https://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2018/03/01...

Totaalikieltäytyjien asema syyniin: Kumotaanko Jehovan todistajien vapautus? – ”Siistiä ratkaisua ei ole”:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245756-totaalikie...

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245756-totaalikie...

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Mä oon sitä mieltä että rakennetaan ihkaoma ydinpommi ja koko hiton asearsenaali ydinsotapommikoneita -ja laivueita myöten samantein niin olisi ainakin jotain pelotetta suurvalloille, tai siis Venäjälle. Oma B-52 olisi kova uurastus isänmaastaan välittävälle kansalle, mutta ainahan duuniin voisi käyttää aktiivimallisten orjien tietoja ja taitoja?

Käyttäjän KajRaninen kuva
Kaj Raninen

Niinistöhän on aikaisemminkin ilmoittanut että ihmisoikeudet ei tunnu missään, ja se näkyy toki tässäkin kirjoituksessa. Järkeä pitäisi silti pystyä käyttäämään.

Sotilaallista koulutusta ei anneta tällä hetkellä koko miespuoliselle ikäluokalle, vaan noin kahdelle kolmasosalle. Silti armeijan käyneitä reserviläisikäisiä on yli kolme kertaa enemmän kuin sodanaikaiseen vahvuuteen kuuluu. Yhteiskunnan varoja siis tuhlataan koko ajan turhaan sotilaalliseen kouluttamiseen, vaikka Niinistön toteuttamalla silmänkääntötempulla sodan aikaista vahvuutta onkin kasvatettu. Aikaisemmin se oli 230 000 sotilasta, nyt siihen lasketaan mukaan myös palelusta suorittavia varusmiehiä sekä sodan ajan armeijan perustamisorganisaatio.

Niinistön ehdotus siviilipalveluksen militarisoimisesta kytkemällä se "kokonaisturvallisuuteen" ei ole uusi, cvaan sitä yritettiin 1980-luvulla. Lopputulos oli toimimaton siviilipalvelusjärjestelmä, jonka seurauksena yrityksestä luovuttiin 1990-luvun alussa. Siviilipalveluksen suorittaminen "vain kokonaisturvallisuuden kannalta hyödyllisissä palveluspaikoissa" ei ole vaikea kysymys, vaan käytännössä mahdoton toteuttaa. Mitään tarvetta kun sellaiseen ei ole, vaikka asiaa on selvitetty useaan otteeseen. Toinen asia on tietysti se, että se muuttaisi siviilipalveluksen monille vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille sopimattomaksi palvelusmuodoksi ja johtaisi palveluksesta kieltäytymisen lisääntymiseen.

Kanslaispalvelus todella sisältäisi sellaisen ongelman, että sille ei löydy kysyntää. Ammattitaidottoman tai pikakoulutetun työoiman tarve yhteuiskunnan kriisiorganisaatioissa kun on varsin rajallinen. Lisäksi se on kiellettyä. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset antavat valtioille mahdollisuuden ylläpitää asevelvollisuutta ja määrätä siitä vakaumuksellisesta syystä kieltäytyvät (muttei muut) siviilipalvelukseen. Sitä ei kuitenkaan saa laajentaa laajasti siviiliyhteiskunnassa toteutettavaksi pakolliseksi velvollisuudeksi, tällöin kyseessä olisi kielletty pakkotyö.

Asevelvollisuusjärjestelmän ongelmiin löytyy toki yksinkertainen ratkaisu. Luovutaan miehiä koskevasta pakosta ja siirrytään kaikkia samalla tavalla koskevaan vapaaehtoisuuteen perustavaan järjestelmään. Toki, mikäli ideologinen lähtökohta on että "liudentaa" ei saa, sekin voi olla aika vaikeaa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

No Jussi. Mistäs nyt tuuli puhaltaa. Oletko päässyt takaisin rattaille,joista putosit välittömästi ministerinimityksen jälkeen. Olkoon voima kanssasi.

Arvaas monenko suomistrategisen paikan koordinaatit ovat mahdollisten vihollisvaltioiden tiedossa. Vastaan puolestasi,...kaikkien kohteiden.

Käytännössä Suomidoktriiniin pitää ensisijaisesti kuulua alueellinen ilmapuolustus. Siinä ei kenraalien suihkareilla ole pienintäkään merkitystä. Reaalimaailmassa kyseeseen tulee tykistö, jonka pääarsenaali on ohjuspainotteinen. Ja samaa rautaa myös rajoille.

Ylimpänä kuitenkin kysymys, kuka nyt meille tulisi kysymäti kylään. Mitä täältä saisi muuta, kuin pienen, mutta pirullisten immeisten kansan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Onko Niinistön mielestä sitten parempi, että siviilipalveluslääkäri sen sijaan, että paikkaisi lääkäripulaa syrjäseudulla terveyskeskuksessa toimii vaikkapa Sotamuseon vahtimestarina?

Armeijassa oli varmaankin kamalaa, ja ymmärrän ministerin kaunan sivareita kohtaan, mutta jos nyt pysytään tosiasioissa, niin kaikki tietävät, että armeijasta saa nykyään vapautuksen, jos sitä todella haluaa, keinoja on, maksullisia ja maksuttomia.

Luulisi ministerin olevan tyytyväinen siihen, että joku viitsii mennä sivariin ja tehdä ilmaista työtä yhteiskunnan hyväksi.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Miten niin "oletettuun tasa-arvo-ongelmaan"? Lakisääteinen velvollisuus vain toiselle sukupuolelle on niin suuri ja niin todellinen tasa-arvo-ongelma kuin mitä vain voi olla. Lakiin kirjattuna se tulee korkeimmalta mahdolliselta auktoriteetilta ja velvollisuutenakin se on kovin mahdollinen, koska siinä määrätään lupaamaan tarvittaessa antaa jopa henkensä valtion puolesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset