Jussi Niinistö

Puolustusvoimien henkilöstöpulaan vastattava

Suomen sotilaallinen toiminta- ja turvallisuusympäristö on muuttunut vuonna 2012 päätetyn puolustusvoimauudistuksen jälkeen: sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön alentunut. Muuttunut ulkoinen turvallisuusympäristö edellyttää jatkuvaa korkeaa valmiutta. Valmiuden parantaminen on vaatinut Puolustusvoimilta olemassa olevien resurssien sisäistä uudelleen kohdentamista ja uusien suorituskykyjen rakentamista.

Puolustusvoimauudistuksessa Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanosta vähennettiin noin 2 400 tehtävää vuosina 2012-14. Uudistuksen myötä Puolustusvoimien lakisääteiset vastuut ja tehtävät eivät kuitenkaan vähentyneet samassa suhteessa henkilöstömäärän leikkauksen kanssa.

Seurauksena Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanossa on nyt akuutti noin sadan tehtävän vaje. Uudet sata henkilötyövuotta kustantaa 5,8 miljoonaa euroa.

Suurin tarve on Ilmavoimissa, 51 tehtävän verran. Kriittisimmät tarpeet kohdistuvat lentotekniikkaan ja johtamisjärjestelmäalaan. Maavoimissa puolestaan on 30 tehtävän lisätarve, joka kohdistuu kouluttajatehtäviin, pääpainon ollessa aliupseeriston tehtävissä. Merivoimien lisätarve on kymmenen tehtävää ja puolustusvoimien logistiikkapuolella vajausta on yhdeksän tehtävän verran.

Tilanne on korjattava, ja toivonkin edellä mainittua lisäystä loppukesän budjettiriihessä.

Resurssipula näkyy puolustusvoimien arjessa. Olen kiertänyt kolmena ministerivuotenani joukko-osastoja tiuhaan ja törmännyt yhä enemmän henkilöstön työssäjaksamisen ongelmiin. Liikenne merellä ja ilmassa on lisääntynyt, vahdittavaa on enemmän kuin ennen. Kärjistäen: nuorille perheettömille ylityöt voivat olla hyvinkin tervetulleita, mutta vanhemmat perheelliset saattavat uupua.

Uskon, että määrärahavaatimus saa kannatusta yli puoluerajojen, sillä hiljattain esimerkiksi oppositiopuolue SDP:n suunnasta on esitetty sadan aliupseerin lisäystä.

Puolustusvoimien henkilöstöpula on aiheena myös Maaseudun tulevaisuudelle antamassani haastattelussa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Jospa kaikkien rakastama sisäministerimme olisi yhtä huolissaan poliisin jaksamisesta kuin mitä puolustusministeri sotilaiden jaksamisesta.

Poliisilla on sentään ihan oikeita uhkakuvia tiedossaan.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Puolustusvoimat puolustaa Suomea myös rauhan aikana – jo pelkällä olemassa olollaan. Tätä moni ei tule aina ajatelleeksi. Siinä on motiivia myös varusmiespalvelusta suorittaville nuorille miehille ja naisille. Itse asiassa kukin varusmiesikäluokka osallistuu kouluttautuessaan koulutuksen edistyessä myös tähän tehtävään. Omalta osaltani tämä tapahtui 50 vuotta sitten.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Puolustusvoimat puolustaa Suomea myös rauhan aikana – jo pelkällä olemassa olollaan. ....

ooo

Niinkö.....tuo taitaa olla pelkkä mielikuva menneiltä vuosikymmeniltä. Uskomusmaanpuolustusta. Puolustusvoimien puolustamista.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #8

Länsi-Virossa eli Nato-maassa asuvana kommentoija on kuin ”herran kukkarossa.” Toista se on täällä Isänmaassa asuvana. Maanpuolustusasioita joutuu tarkastelemaan vähän eri näkökulmasta.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, vaikka Suomi liittyisi Viron lailla samaan puolustusliittoon. Natohan ei ole hyökkäysliitto, vaan puolustusliitto.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Suurin tarve olisi kuitenkin Venäjän Ahvenanmaalla sijaitsevan konsulaatin naapurissa.

Jos Venäjä jotain sotilaallista Suomen suhteen tekee, se tapahtuu Ahvenanmaalla, ja siellä sijaitsevan raskaasti ylimiehitetyn konsulaatin avustuksella ja mieslukua hyväksi käyttäen.

Jos asia suoraan sanotaan, niin Ahvenanmaa on demilitarisoitu ainoastaan Suomen puolustusvoimien osalta.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ei sotilaallisen kriisin ennakkovaroitusaika eli yllätysmomentti ole mihinkään muuttunut sitten toisen maailmansodan. Siitä vain ei ole pidetty melua tai siitä ei ole muutoin välitetty, vaikka tiedossa onkin ollut olematon harmaa-aika. Kuten olen aiemminkin todennut toisen maailmansodan aiheuttama sotaväsymys ja -pelko on jo uneksittu pois. On jälleen uusjaon aika, uudet sukupolvet vaativat sankartekoja muuallakin kuin potkupallokentillä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ei kai vain lähestyvillä eduskuntavaaleilla ole vaikutusta ko. asiaan priorisoimisessa?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> ….Muuttunut ulkoinen turvallisuusympäristö edellyttää jatkuvaa korkeaa valmiutta….

ooo

Valmiutta mihin, minkälaiseen sotaan . Meistä suomalaisista, jotka varustelun maksamme moni ei tiedä.

Olisikohan taloudellinen kriisi kuitenkin kaikkein ilmeisin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tässä alkaa työväsymys painaa myös niillä maksajilla,mutta siitähän et tietysti ole kiinnostunut kikyinesi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset