Jussi Niinistö

HX-esitys syntyy vuosien työn tuloksena

HX-hanke etenee. Tarjouspyynnöt ovat maailmalla ja alustavia vastauksia odotetaan ensi tammikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen käydään läpi vielä kaksi tarjouskierrosta ennen kuin valmius puolustushallinnon valintaesityksen tekemiseen on olemassa vuonna 2021.

On selvää, että näin pitkäkestoiseen hankkeeseen sisältyy myös ulospäin rauhallisemmalta näyttäviä jaksoja. Sellainen on käynnissä nyt, kun hankeorganisaatio on aloittamassa ensimmäisiä neuvotteluja tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen kunkin kandidaatin kanssa.

Valintapäätös kiinnostaa, se on selvä. Silti kehottaisin olemaan malttavainen ja luottamaan maan parhaaseen asiantuntijakaartiin; paras kokonaisratkaisu – lentokone, aseet, sensorit ja tehtävädata – Hornet-kaluston korvaajaksi saadaan selville neuvottelujen, testien, simulaatioiden ja sotapelien tuloksena seuraavan kolmen vuoden kuluessa.

Välillä ihmettelen tarvetta mennä asioiden edelle ja ottaa kantaa valintapäätökseen jo nyt, noin kolme vuotta etuajassa. Yksittäisten argumenttien nostaminen julkisuuteen ei ainakaan helpota hankinnan tekemistä. Puolustushallinto ei tule ottamaan kantaa julkisuudessa esitettyihin vahvuuksiin tai heikkouksiin minkään konetyypin kohdalta. Kannanottojen aika ei ole nyt, kun tietoja vasta kerätään. Vaikka hankkeesta on kerrottu paljon, on suuri osa tiedosta liikesalaisuuden piirissä tai kansallisen puolustuksen näkökulmasta turvaluokiteltua tietoa.

HX-hankkeen tehtävänä on tuottaa annetuilla resursseilla paras mahdollinen sotilaallinen suorituskyky osaksi puolustusjärjestelmää. Tehtävä on erittäin vastuullinen. HX-hankinta on arvokas ja siihen eduskunnan aikanaan myöntämät rahat tulee käyttää kaukaa viisasti siten, että meillä on vaatimukset hyvin täyttävä asejärjestelmä käytössämme vielä 2050-luvulla. Tavoitteena on, että HX-hankkeen myötä saatava suorituskyky ei vain korvaa Hornet-kaluston suorituskykyä, vaan se tuo mahdollisimman suuren lisäarvon koko puolustusjärjestelmälle.

Valtioneuvoston puolustusselonteossa linjataan, että suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Täysimääräinen suorituskyvyn korvaaminen turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti edellyttää saman suuruista hävittäjähankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan. Lukumäärä on erittäin merkityksellinen Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta.

Voin vakuuttaa, että kaikki kivet käännetään ja asiat selvitetään perin pohjin ennen kuin puolustushallinnon hankintaesitys valmistuu. Jos kandidaatti ei selviä huoltovarmuuteen, kustannuksiin tai teolliseen yhteistyöhön liittyvistä vaatimuksista, ei sitä tulla esittämään. Myöskään sellaista kandidaattia ei tulla esittämään, joka ei pärjää suorituskykyvertailussa. Lisäksi puolustushallinnon hankintaesityksen tueksi tehdään arvio hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisista ulottuvuuksista. Kaikessa tässä arviointityössä pyritään katsomaan nykyhetken lisäksi mahdollisimman kauas tulevaisuuteen.

Puolustushallinnon käsitys on, että kaikki viisi kandidaattia ovat täysillä mukana kilpailussa ja halukkaita tarjoamaan parhaan mahdollisen ratkaisunsa HX-hankkeen arvioitavaksi. Aikanaan tehtävä valintapäätös on viime kädessä poliittinen päätös. Päätöksen esittelijät ja tekijät kantavat siitä asiaan kuuluvan vastuunsa. Päätöksentekijöiden vastuu korostuu, jos päätös on jokin muu kuin puolustushallinnon esittämä ratkaisu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Aikanaan tehtävä valintapäätös on viime kädessä poliittinen päätös. Päätöksen esittelijät ja tekijät kantavat siitä asiaan kuuluvan vastuunsa. Päätöksentekijöiden vastuu korostuu, jos päätös on jokin muu kuin puolustushallinnon esittämä ratkaisu."

Poliittinen vastuu ei taida toimia puolustusvälinehankinnoista päätettäessä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ilmataisteluiden tai rynnäkkölentotehtävien lopputulos ei juurikaan riipu puoluepolitikoinnista, joten viisaampaa on tässä yhteydessä uskoa alan ammattilaisia kuin siltarumpupoliitikkoja ja lehmänkauppojen hierojia sun muita agitaattoreita.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Asiantuntijat valmistelevat ja poliitikot päättävät. Tämä on marssijärjestys. Hävittäjälentäjät tekevät sitten velvollisuutensa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #3

Vähänkään viisas poliitikko ei lähde sooloilemaan asiassa, jota hänellä ei ole edellytyksiä ymmärtää. Mutta noinhan se demokratiassa menee pykälien mukaan, eikä kukaan kiellä poliitikkoja käyttämästä päätösvaltaansa typerästi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #14

Toisaalta viisas poliitikko on harvinaisuus. Suurin osa politiikoista valuu kuin kuolleet kalat myötävirtaan!

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Torjuntahävittäjät ovat tärkeä osa Suomen puolustusjärjestelmää. Päätös tehdään aivan varmasti punnitsemalla tarkoin eri vaihtoehtoja.

Päätöstä tehtäessä, mielipidettä ei varmaankaan kysytä kansalaisilta. Jokainen ymmärtää, ettei ”Pihtiputaan mummo” tiedä näistä vehkeistä eikä kaupan poliittisista vaikutuksista hölkäsen pöläystä.

Kummallista on kuitenkin se, että kyseistä mummoa pidetään asiantuntijana sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksesta Suomen puolustuskykyyn.

Hävittäjähankintaa ja liittoutumiskysymystä on vaikea käsitettä erillisinä asioina, niillä on erittäin suuri keskinäinen riippuvuussuhde.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Hyvä että välillä hiljaisuus rikotaan. Nyt odotellaan sitten perusteluja hävittäjähankinnoille.

http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2496...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Pasi Pulkkinen, kaipaatko perusteluita puolustusvoimille?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Nyt odotellaan sitten perusteluja hävittäjähankinnoille."

Saat kyllä vielä odotella tovin. HX-hankkeen aikataulun mukaan lopullinen päätös uusista hävittäjistä tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä. Silloin esitellään perustelut myös viidestä ehdokkaasta valitulle.

https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategise...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Hannu, jos luet tarkkaan tuon linkkisi tai minkä tahansa PV tiedotteen tai tutkimuksen hävittäjien merkityksestä puolustukselle, et tule löytämään vastaargumentteja pääväitteelleni. Pääväitteeni on, että sodassa Venäjää vastaan hävittäjät tullaan tuhoamaan tai niiden toiminta kyky lakkaa ennen ensimmäistäkään rajan ylittävää sotilasta. Hävittäjät ovat puolustuksen kannalta hyödyttömiä.

Ylivoimaista vihollista vastaan kuvitelma edes rajoitetusta ilmaherruudesta on naivi. Hävittäjillä olisi merkitystä sodassa tasavertaista vihollista vastaan eli esimerkiksi Ruotsia vastaan, ja hävittäjät kykenisivät vähentämään olennaisesti meidän omia miestappioita heikompaa vihollista vastaan eli esimerkiksi Viroa vastaan.

Mutta emmehän me ole valmistautumassa sotaan Ruotsia tai Viroa vastaan, vaan Venäjää vastaan!!!

Nykyaikaisessa sodassa ei ole enää ilmataisteluja. Nykyaikaisessa sodassa joko on tai ei ole ilmaherruutta, ja ilmaherruudesta käytävä taistelu tapahtuu sodan ensimmäisinä tunteina ohjuksin. Sodassa ylivoimaista vihollista vastaan eli Venäjää vastaan hävittäjät tuhotaan kentille ja kentät ja varalaskeutumispaikat tuhotaan muutamalla kymmenellä esim. Iskander -ohjuksella noin 10 minuutissa sodan lähtölaukauksena. Samoin kaikki keskitetty voima tuhotaan sodan ensimmäisinä tunteina.
Meidän toimiva strategia on hajautettu voima, jonka tuhoaminen nykyaikaisilla hyvin kalleilla ja vähälukuisilla järjestelmillä on lähes mahdotonta tai ainakin hyvin hidasta. Meidän ilmatorjunnan(korjattu) taso ratkaisee sen kuinka helppoa tai vaikeaa ylivoimaisen vihollisen on saavuttaa tavoitteensa. Meidän toimiva strategia on sijoittaa sodan ensiminuutteina tuhoutuvien hävittäjien sijaan aluepuolustukseen ja hajautettuun ilmatorjuntaan.

Tuossa kirjoituksessa käyn näitä asioita läpi.

Kunnes joku esittää uskottavia argumentteja, joilla osoitetaan meidän kykenevän edes osittaiseen ilmaherruuteen Venäjää vastaan, pidän hävittäjähankintoja haitallisina ja niiden puolustajia joko harkinnaltaan tai moraaliltaan epäilyttävinä. Puolustusvoimilla on virallinen positiivinen kanta HX-hävittäjähankintoihin, mutta jos "saunaillassa" kysyy upseereilta (muilta kuin ilmavoimien edustajilta) näkemystä tai perusteluja hävittäjähankinnoille, saa lievimmilläänkin päänpyörityksiä vastaukseksi.

Kyse ei ole puolustuksesta, vaan jostain muusta, jota joudumme spekuloimaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #18

"Pääväitteeni on, että sodassa Venäjää vastaan hävittäjät tullaan tuhoamaan tai niiden toiminta kyky lakkaa ennen ensimmäistäkään rajan ylittävää sotilasta. Hävittäjät ovat puolustuksen kannalta hyödyttömiä."

Väität maagisia asioita. Yhtä hyvin voit väittää, että Venäjällä on kyky tuhota kaikki muukin Suomessa, joten meidän ei auta muu kuin alistua Venäjän tahtoon kaikessa.

Suorita yleisesikuntaupseerin tutkinto, niin saat paremman kompetenssin verrata ilmatorjunnan ja vastailmatoiminnan välistä eroa kummankin osapuolen kannalta. Ei tästä asiasta ole mitään epäselvää eikä suurta näkemyseroa Puolustusvoimien johdossa, riippumatta puolustushaarasta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #18

Olet oikeassa siinä, että Suomen armeijan mahdollisuudet torjua Venäjän invaasio on kovin rajallinen. Liittyminen puolustusliitto Natoon muuttaa voimavarojen suhteen päinvastaiseksi.

Minkä tähden Venäjä vastustaa Suomen liittymistä läntiseen puolustusliittoon? Eihän sillä pitäisi olla mitään merkitystä Venäjälle kun se kerran on luvannut kunnioittaa Suomen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Jotakin ristiriitaa tässä on!!

Venäjän propaganda väittää omille kansalaisilleen, että puolustusliitto onkin hyökkäysliitto ja suomalaiset tsuhnat (tyhmät juntit) uskovat. Mieluummin uskotaan ainoaa teoreettista hyökkääjää, kuin 29 läntistä hallitusta. Syy lienee siinä, että totuus (Pravda) on sodan jälkeen taottu voittajan oikeudella päähämme Tehtaankadulta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #22

Haloo Pasi Pulkkinen!

Kirjoitit: "Pääväitteeni on, että sodassa Venäjää vastaan hävittäjät tullaan tuhoamaan tai niiden toiminta kyky lakkaa ennen ensimmäistäkään rajan ylittävää sotilasta."

Ja minun pääväitteeni on, että Naton jäsenenä sotaa ei edes tule. Venäjä ei ehdoin tahdoin lähde hyökkäämään ylivoimaa vastaan.

Löydätkö yhtään järkisyytä siihen, ettei Suomen kannattaisi moninkertaistaa puolustuskykyänsä? Tähän mennessä en ole kuullut yhtään.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #28

Venäjä kokee Naton vihollisekseen. Tämä on se pointti, jota emme voi unohtaa.

Vaikka NL:n kaatumisen olisi luullut hävittävän kylmänsodan, lähti Nato laajenemaan ja sijoittamaan joukkojaan aina vain lähemmäksi Venäjää. Venäjän historiassa on kymmeniä miljoonia kuolleita lännestä tulleiden valloitussotien takia. Nyt Nato tuo aseitaan noita samoja reittejä pitkin lähemmäs Venäjää. Voitte uskoa että venäläiset ovat herkkiä tuolle kehitykselle. Miksi meidän pitäisi olla mukana tuossa uhkailussa?!?!

Jeltsinin Venäjä käytännössä antautui lännelle, mutta länsi ei auttanut sitä kaaoksessa, vaan oli lähinnä tukemassa Venäjän kansallisvarallisuuden ryöstöä. Putinin ja uudelleen kansallistamistoimien ja kovan linjan nousu oli venäläisien toivoma kehitys, Jeltsinin ajan häpeän jälkeen. Länsi ei ole osoittanut rauhantahtoa Venäjälle, vaan käyttäytyi perinteisen imperialistin tavoin Venäjän ahdingon aikana.

Hävittäjä hankinnat liittyvät nimenomaan Nato -jäsenyyteen. Hävittäjä hankinta liittyy myös Naton (jenkkien) vaatimaan puolustuksen 2 % bkt -tavoitteeseen. Korkeiden upseerien joukossa on aina ollut niitä, jotka haluavat Natoon (tai kuten aiemminkin kansainvälisiin operaatioihin). Ei siksi, että Nato toisi turvallisuutta tai hyvinvointia tai hyviä kauppasuhteita, vaan siksi, että Nato -jäsenyyden myötä upseeristolle avautuu aivan toisenlaisia uranäkymiä. Perinteistä pyrkyryyttä (kuten kenraalien rekrytoituminen hävittäjätoimittajien palkkalistoille). Toki on niitäkin jotka ovat perustelleet itselleen Nato -jäsenyyden juuri turvallisuus -argumenteilla. Tutkimuksia on tehty siitä miten upseeristo suhtautuu Natoon. Reservinupseerien joukossa Nato -jäsenyydellä on jonkin tutkimuksen valossa suhteellisen kova kannatus. Itse epäilen aiheellisesti ettei moinen kannatus vallitse puolustusvoimissa yleisesti. Omat havaintoni viittaavat suurempaan epäilyyn kuin julkisuudessa näkyy. Negatiiviset Nato -kannanotot ja negatiiviset julkiset kannanotot hävittäjähankintaan on täysin kielletty. Tietenkään mitään virallista kieltoa ei ole, mutta kaikki upseerit ja muu vakituinen väki ymmärtää asemansa. Käskyt tulevat poliittiselta johdolta.

Hävittäjähankinnat ovat puolustuksellisesti hyödyttömiä, syövät parempien puolustushankintojen resursseja, nykyisessä talouspoliittisessa ilmastossa syövät myös hyvinvointia edistäviä muita palveluja yhteiskunnasta ja heikentävät Nato-jäsenyyden toteutuessa suhteita tärkeimpään kauppakumppaniimme.

Jos liitymme Natoon, voimme olla varmoja siitä, että 90-luvulla Suomen rajoilta poistuneet joukko-osastot palaavat rajoillemme. Samoin kauppasuhteet viilenevät. Kauppasuhteet ovat toki viilenneet aika paljon jos pakotteiden takia. Naton myötä nyt rajallemme rakennettava Pohjois-Norjaan suuntaava AlaKurtti saa seurakseen monia joukko-osastoja, joiden strateginen suunta on Suomeen. Sitäkö haluamme?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #29

"Naton myötä nyt rajallemme rakennettava Pohjois-Norjaan suuntaava AlaKurtti saa seurakseen monia joukko-osastoja, joiden strateginen suunta on Suomeen. Sitäkö haluamme?" Katsohan karttaa, ei Ala-Kurtti ole lähelläkään Pohjois-Norjaa. Ei se haittaa vaikka Venäjä toisi koko arsenaalinsa Suomen rajalle, kunhan vain pitäisi ne omalla puolellaan.

Kysymykseeni "Löydätkö yhtään järkisyytä siihen, ettei Suomen kannattaisi moninkertaistaa puolustuskykyänsä?" vastauksesi on selvä:

"Venäjä kokee Naton vihollisekseen". En pidä sitä kuitenkaan järkisyynä.

Jos Suomella on nyt hyvät naapuruussuhteet Venäjän kanssa, oletko sitä mieltä, että Suomi muuttaa ulkopolitiikkaansa Venäjän suuntaan sillä hetkellä kun Naton jäsenyyssopimus on allekirjoitettu?

Mitä luulet käytännössä tapahtuvan verrattuna tähän päivään.

Kirjoitit: "Jos liitymme Natoon, voimme olla varmoja siitä, että 90-luvulla Suomen rajoilta poistuneet joukko-osastot palaavat rajoillemme."

Jos sinä olet siitä varma, ole vaan, aika moni ei ole.

Kirjoitit: "Vaikka NL:n kaatumisen olisi luullut hävittävän kylmänsodan, lähti Nato laajenemaan ja sijoittamaan joukkojaan aina vain lähemmäksi Venäjää."

Ei Nato sijoita joukkojaan. Sinulle tiedoksi ei Natolla ole "omia joukkoja" (tuliko yllätyksenä?)

Sinulla on historista täysin väärä käsitys. NL:n hajoamisen jälkeen entiset Varsovan-liiton jäsenmaat Puola, Tsekki ja Unkari liittyivät Natoon niin pian kuin mahdollista eli 12.3.1999.

Loput Varsovan-liiton jäsenet Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia
ja Viro liittyivät 29.3.2004.

Kysymys ei ollut siitä, että Nato painosti näitä maita liittymään. Esim. Tsekillä oli karvaassa muistissa miehitys, josta nyt on kulunuy 50 vuotta. Ei tsekkejä tarvinnut houkutella.

Jeltsinin valtakaudella länsimaissa kuviteltiin, että Venästä kehittyy demokraattinen, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä lakeja kunnioittava valtio. Toisin kävi. Tästä ei tarvitse enempää antaa esimerkkejä, ehkä riittää vain nimet Afganistan, Tsetsenia, Georgia, Abhasia, Etelä-Ossetia, Moldova, Transnistria, Ukraina, Krim, Syyria.

Nyt sinä ihmettelet miksi Venäjän naapurit varustautuvat.

Kannattaa lukea Jukka Tarkan Kolumni 23.8.2018: NATO-VIHAN TAHATON KOMIIKKA

https://jukkatarkka.blogspot.com/2018/08/kolumni-2...
keskiviikko 22. elokuuta 2018

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #30

AlaKurtti on Murmanskin puolustusta varten , ja sen strateginen suunta on Naton Pohjois-Norja. Suomen lappi nyt sattuu olemaan välissä.

Tuo geopoliittinen näkemyksesi historiasta vaatii kyllä päivittämistä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #31

Karttatietosi vaatii myös päivitystä. Alakurtti on Suomen rajalla ja Pohjois-Norjaan matkaa on n.300km. Alakurttiin on sijoitettu helikopterirykmentti. Ei niiden helikoptereiden toimintasäde ulotu Pohjois-Norjaan.

Uskottavampi selitys varuskunnan sijainnille on Pohjois-Suomen haltuunotto kuin varautuminen Naton hyökkäykseen. Kyllä Nato pystyy halutessaan tuhoamaan Murmanskin ydinsukellusvenetukikohdan ilman Suomen aluettakin.

Kerro vielä hieman yksityiskohtaisemmin, mikä tieto kommentissani #30 ei pidä paikkaansa?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #32

Jos haluat perustella jotain, olisi syytä katsoa asioita kaikista näkökulmista. Valtamedia jättää järjestelmällisesti kertomatta länsimaiden (jenkkien) osuuden Itä-Eroopan ja Kaukasuksen tapahtumissa. Samoin jätät sinä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #33

Sinunkin olisi hyvä perustella hieman tarkemmin väitettäsi kommenttini #30 virheellisistä tiedoista.

Olisi hyvä jos nimeäisit subjektit, etkä puhuisi aina passiivissa, jolloin jää vaikutelma, ettet tiedä asiasta paljoakaan. Ehkä se pitää paikkansakin.

Kerro mikä on "valtamedia" mistä sen pitäisi raportoida mielestäsi enemmän?

Logiikka ei myöskään näytä olevan parhaita puoliasi.

Pääväitteesi on, että Venäjä tuhoaa hävittäjämme heti sodan alkutunteina.
Sitten kerrot, ettei Venäjällä ole aikomustakaan hyökätä Suomeen. Sitten kyllä myönnät, että armeijaa tarvitaan, ettei synny "sotilaallista tyhjiötä"

Puhut Natosta ikäänkuin se olisi valtio, jolla on oma ulko-ja turvallisuuspolitiikka ja oma armeija. "Naton joukot tuovat aseita Suomen itärajalle". Tämä osoittaa, ettei sinulla tunnu olevan alkeellistakaan tietoa Naton toimintaperiaatteista. Jos luit Jukka Tarkan kolumnin, olet juuri hänen tarkoittamansa hyödyllinen idiootti.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #47

"Pääväitteeni on, että sodassa Venäjää vastaan hävittäjät tullaan tuhoamaan tai niiden toiminta kyky lakkaa ennen ensimmäistäkään rajan ylittävää sotilasta. Hävittäjät ovat puolustuksen kannalta hyödyttömiä."

Argumentointivirheesi:

Sanahelinä on argumentaatiovirhe, jossa pyritään voittamaan väittely puhumalla paljon mutta sanomatta mitään. Sanahelinä on tyypillisesti merkityksettömiä ja asiaan liittymättömiä, kieliopillisesti oikeita, kukkaiskielisiä lauseita, jotka eivät ilmaise mitään. Esimerkkinä: "sodassa Venäjää vastaan hävittäjät tullaan tuhoamaan tai niiden toimintakyky lakkaa". Vai onko kyseessä peräti toiveajattelu?

Olisi relevanttia selventää, missä vaiheessa ja millä keinoin hävittäjät paikannetaan ja millä asejärjestelmillä ne tuhotaan. Mihin perustuu väittämäsi "toimintakyvyn lakkaaminen"? Miksi yksikään monitoimihävittäjiä käyttävä valtio ei osta näitä argumenttejasi, vaan Euroopassa useat valtiot uusivat parhaillaan omaa hävittäjäkalustoaan?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #32

Kun tunnut olevan niin perehtynyt lentokalustoon, kerro miten Alakurtin helikoptereilla turvataan 300 km päässä oleva Murmanskin laivastotukikohta?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #42

Pohjois-Norjan hallinnasta on kyse, ja Suomen lapin läpi menevät.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #43

Alakurtin helikoptereillako Pohjois-Norjaa hallitaan? Lapin valtaukseen ne paremmin sopivat.

Seppo Stolt

Kukaan ei tunnu kritisoivan koneiden määrää, kun vanhat koneet täydennetään kokonaisvaltaisesti ja samalla puutteet itse ohjuspuolustuksesta jäävät pimentoon. Voisiko jättää 4konetta ostamatta ja ylimääräisillä rahoilla ostaa riittävän määrän lyhyen ja keskipitkän matkan ohjuspuolustus kalustoa. Noin 300 miljoonalla saisi myös uusittua puolustusvoimien kevyitä It-tykkejä. Nythän ei oikeastaan ole kuin vähän 35mm tykkejä ja vanhoja Venäläisiä 23mm tykkejä alle 1000.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ota huomioon välimatkat Suomessa ja harvaan asutun maan ilmatilan laajuus. Kymmenen hävittäjää sinne tai tänne ei ole Suomen kansantaloudelle varsinaisesti mikään rahakysymys, vaan puhtaasti poliittisen tahdon kysymys. Jos luvusta ja suorituskyvystä lähdetään leikkaamaan, se tarkoittaa silloin uhkarohkeampaa riskinottoa Suomeen kohdistuvien ilmahyökkäysten tuhojen moninkertaistumisesta pahoina päivinä, ja näennäiset "säästöt" voivat kostautua tavoilla, joita ei voi rahassa laskea.

Voisiko mieluummin jättää 1000-2000 laittomasti Suomessa oleskelevaa elättämättä veronmaksajien kustannuksella hautaan saakka, ja ylimääräisillä rahoilla ostaa riittävän määrän lyhyen ja keskipitkän matkan ohjuspuolustuskalustoa?

Jos valtiolla on AA+ -luottoluokitus, nuukailu puolustuskykyyn sijoittamisessa on pelkkää politikointia. Ohjuspuolustuksen päivitykseen tulee rahoitus heittämällä vaikka heti jos hallitus sitä haluaa, ja HX-hanketta voidaan silti jatkaa ennallaan.

Vaikeus on siinä, että äänestäjällä ei ole tulevissakaan 2019 eduskuntavaaleissa yhtään ainutta luotettavaa vaihtoehtoa tässä asiassa.

Seppo Stolt

Todellista pelotetta ilmavoimilta pois ei ole, kun Suomella olisi laittaa lyhyen ja keskimatkan ohjus puolustukseen yht, about 2500 ohjusta ja joukoille todella moderneja kevyitä It-tykkejä. Esim Venäjältä voisi ostaa liikkuvalla alustalla olevia 2 piippuisia 30mm It-tykkejä, mut tuntuu et tää venäjän halvempi kalusto ei kelpaa meille täällä olevan yleisen Venäjä vastaisuuden takia.

Seppo Stolt

Kukahan aikoinaan hornettien hankinnan aikaan päätti niiden määrän, kun nyt vedotaan siihen ja koneet tulevat hankittua täysmääräisesti. Kun Suomen ohjuspuolustus on jonkin verran jäänyt kehityksestä jälkeen. Eikö voisi jättää 4konetta hankkimatta niin niillä rahoilla saisi hankittua lyhyen ja keskimatkan ohjuksia. Myös Armeijan ilmapuolustus on tosiaan laiminlyöty kun on vain jonkin verran 35mm It-tykkejä alle tuhat vanhaa Venäläistä 3 mm tykkejä. Noin 4koneen hinnalla tämäkin olisi hoidettavissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset