Mikä on EI2?
Koska suomalaista mediaa Iltalehteä lukuunottamatta ei ole kiinnostanut Suomen tällä viikolla tapahtunut liittyminen EI2-aloitteeseen, on syytä hieman avata tätä konseptia. EI2 on kuitenkin uusi kappale eurooppalaista puolustuspolitiikkaa.
Presidentti Macron teki EI2- eli Euroopan interventioaloitteen syksyllä 2017. Ensimmäisessä vaiheessa Ranska kutsui valmisteluihin mukaan yhdeksän valtiota (Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Portugali, Saksa, Tanska ja Viro).Italiaa lukuun ottamatta em. maiden puolustusministerit allekirjoittivat maidensa puolesta aloitetta koskevan aiesopimuksen (Letter of Intent) kesäkuussa Luxemburgissa.
Ranska lähestyi Suomea keväällä 2018 tiedustellen kiinnostustamme EI2-aloitetta kohtaan. Olen keskustellut aloitteesta Ranskan puolustusministeri Parlyn kanssa useaan otteeseen kesän ja syksyn aikana, mm. hänen vieraillessaan Suomessa elokuussa. Keskusteluissa Parly toi esille Suomen mahdollisuuden halutessaan liittyä aloitteeseen. Myös Macron toivotti elokuussa Helsingin-vierailullaan Suomen tervetulleeksi liittymään aloitteeseen.
Suomen kiinnostus liittymiseen on linjattu TP-UTVA:ssa ja se vahvistettiin Ranskalle Macroniin vierailun jälkeen. Ranska on tämän jälkeen todennut kaikkien EI2-maiden hyväksyvän Suomen liittymisen aloitteeseen ja ministeri Parly kutsui minut allekirjoittamaan aloitetta koskevan aiesopimuksen EI2-puolustusministerikokoukseen Pariisiin. Näin 7.11.2018 teinkin, siitä yllä oleva kuva.
Aloitteen sisältö on kehittynyt paljon kuluneen vuoden aikana ja tulee edelleen kehittymään. Myös oma ymmärryksemme aloitteesta ja siitä kuinka se nivoutuu muihin puolustusaloitteisiin on kasvanut. EI2-aloitetta ei ole sidottu EU:n tai Naton rakenteisiin. Aloite tähtää Euroopan maiden toimintaedellytysten vahvistamiseen parantamalla tilannetietoisuutta ja päätöksentekovalmiutta uusista operaatiosta päätettäessä.
Perimmäisenä julkilausuttuna tavoitteena on yhteisen strategisen toimintakulttuurin kehittäminen tukemaan Euroopan maiden kykyä toteuttaa sotilaallisia operaatioita EU:n, Naton, YK:n tai tilannekohtaisesti koottavien maakoalitioiden puitteissa.
Kyse on eurooppalaisen toimintakyvyn parantamisesta yhteistyötä tiivistämällä. Aloitteessa ei siis ole kyse uuden nopean toiminnan joukon tai esikunnan perustamisesta. Aloitteen tarpeisiin ei korvamerkitä joukkoja, kuten esim. EU:n taisteluosastoihin. Työ tulee tapahtumaan Ranskan pääesikunnan operaatiokeskuksessa Pariisissa, minkä ansiosta uusia rakenteita ei tarvitse perustaa.
Aloite pyrkii tukemaan EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) tavoitteita ja projekteja. Näin ollen aloite tukee puolustusselonteon linjauksia: ”Suomi tukee unionin pysyvää rakenteellista yhteistyötä sekä kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu- ja johtamiskyvyn vahvistamista.”
Kansallisessa arviossamme on myös huomioitu Ranskan vahva asema Euroopan puolustusulottuvuuden kehittämisessä. Brexitin myötä Ranska on EU:n merkittävinen sotilaallinen toimija.
On hyvä muistaa, että myös Suomen ja Ranskan kahdenvälinen puolustusyhteistyö on tiivistymässä. Allekirjoitimme Brysselissä 4.10.2018 kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevan yhteistyöasiakirjan (Framework Paper). Puolustusyhteistyön tiivistymisen lisäksi kahdenvälinen asiakirja ja osallistuminen EI2-aloitteeseen lisäävät strategista dialogia Helsingin ja Pariisin välillä.
Suomen liittyminen EI2-aloitteeseen on perusteltua puolustuspoliittisesta näkökulmasta. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa ja erilaisiin maaryhmiin kuuluminen – kuten Britannian johtama JEF (Joint Expeditionary Force) tai Saksan johtama kehysvaltioyhteistyö – lisää mahdollisuuksiamme harjoitella todenmukaisissa ympäristöissä sekä lisää ainakin teoriassa mahdollisuuksiamme saada sotilaallista apua, mikäli sitä tarvitaan.
On myös huomattava, että osallistuminen EI2-aloitteeseen ei luo osallistujamaille velvoitetta osallistua mahdollisiin operaatioihin. Niihin osallistumisesta päätettäisiin aina kansallisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti.
Mitä konkreettista hyötyä EI2-aloitteesta Suomelle on?
Ilmoita asiaton viesti
USA on osoittanut merkkejä kansainvälisen muskelimiehen roolistaan vetäytymisestä ja nyt tehtävään on uusia kandidaatteja tyrkyllä. Toisen maailmansodan jälkeinen USA-vetoinen maailmanjärjestys on ainakin sen verran muuttumassa, että USA pyrkii säilyttämään vaikutusvaltansa rippeet Lähi-Idässä, Keski-Aasiassa ja osin Kaakkois-Aasiassa, yrittää torpata Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa eikä halua enää niin paljon puuttua Euroopan asioihin. Ei sinänsä ole hölmöä jättää USA:n mahdollisen vetäytymisen aiheuttamaa sotilaallista tyhjiötä Euroopassa täyttämättä. Mutta onko tämä Suomen osalta sitten niin relevanttia, voidaan kysyä. Maammehan ei ainakaan virallisesti ole ollut USA:n muskeleilla puolustettu tähän saakka. Sotilaallisesti heikko Eurooppa ei ole Suomelle eduksi, mutta onko suuruudenhulluutta (tai hölmöyttä) lähteä Suomen sitten hakkapeliittana Euroopan sydänmaita puolustamaan?
Vanhanaikaisen Naton eli lähes epäpoliittisen sotilasliittouman alaisuudessa voisi Suomikin osallistua yhteiseen Euroopan puolustamiseen (mistä suunnasta?), mutta nämä Macronin jutut onkin sitten vähän toinen juttu. EU-federalismin edistäminen ja turvaaminen sekä Macronin tietty Napoleon-syndrooma ovat näissä kuin koirat haudattuna. Samoin Ranskan post-kolonialististen intressien turvaaminen Afrikassa.
Niin tai näin, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan muodostuva käsitteellinen sekasotku alkaa olla kohta rivikansalaisen käsityskyvyn ulottumattomissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mennään Jussi nyt sinne Natoon vain, turha tässä on enää mitään EI2:sia perustella meille suomalaisille.
http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263571…
http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263630…
Ilmoita asiaton viesti
Olepa Jussi Niinistö sinäkin nyt rehellinen itsellesi ja tunnusta tosiasiat. Tällainen hömpän pömppä ei ole yhtään mitään, mitä Natojäsenyys olisi. http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263987…
Ilmoita asiaton viesti
Kävikö? Filosofia tohtori allekirjoittamassa E12 sopimuksen. Ja onko kysymyksessä vain 12 maan ”kulttuurillinen” yhteistyö.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäs se E12 sopimus on. Onko se vähän niin kuin sinne päin?
Ilmoita asiaton viesti
Että Espanjakin allekirjoitti?
Englanti vuorostaan on aina valmis sotilaallisissa asioissa.
Ilmoita asiaton viesti
Missä Ruotsi on ? Vai suunnitteleeko Ruotsi edelleen turvatakuiden hankkimista suoraan USA:n suunnasta ohi Naton ja sen velvoitteiden, EU:sta puhumattakaan ?
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsihan on ne jo tiettavasti saanut… Voi olla, ettei siella siksi enaa nahda Natoon liittymistakaan niin tarkeana asiana.
Ilmoita asiaton viesti
Melkoiselta tilkkutäkiltä vaikuttaa nämä Suomen solmimat kahdenkeskiset sopimukset EU:n sisällä ja USA:n kanssa, Nato-kumppanuus sekä mm. Ruotsin ja Suomen entisestään aina yhä syvemmälle menevä sotilaallinen yhteistyö. Puhumattakaan USA:n , Ruotsin ja Suomen välisestä puolustusyhteistyötä koskevasta kolmen välisestä aiesopimuksesta.
ks. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005670938.html
Ja nyt tämän päälle tulee tämä E12 -sopimus.
Noinkohan meiltä löytyy jokaiseen em. yhteistyön muotoon suunnittelu-upseereita ja muita virkamiehiä ?
Mitähän tämä tarkoittaa Suomen turvallisuuspolitiikan perusteille ? Tulee mieleen, että onko näitä sopimuksia liikaa liian moneen erilliseen suuntaan ? Voiko niihin mihinkään kuitenkaan luottaa tiukan paikan tullen ja mitä selkänojaa ne oikeasti antavat ? Mitkä ovat näiden lukuisten sopimusten keskinäiset riippuvuudet ja rajoitukset ? Syntyykö niiden välillä ristiriitoja ? Miten poliittinen johtomme koordinoi näitä ja pysyykö eduskunta kärryillä missä mennään ? Puolustuksen valmiuden kannalta on tärkeää, että myös eduskunnalla on valmius tarvittaessa toimia nopeasti niin kuin sille on perustuslaissa määrätty.
Ote perustuslaista 93 §, Toimivalta kansainvälisissä asioissa
”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.”
Katso myöskin:
94 §,Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
95 §, Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907…
Vai ovatko nämä useat sopimukset ja sotilaallisen yhteistyön muodot niitä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan rakennuspalikoita, joista voidaan sitten lopulta ( koska ? ) rakentaa todellinen konkreettinen turvallisuuden selkänoja Suomelle ?
Ilmoita asiaton viesti
”Koska suomalaista mediaa Iltalehteä lukuunottamatta ei ole kiinnostanut Suomen tällä viikolla tapahtunut liittyminen EI2-aloitteeseen, on syytä hieman avata tätä konseptia. EI2 on kuitenkin uusi kappale eurooppalaista puolustuspolitiikkaa.”
”Presidentti Macron teki EI2- eli Euroopan interventioaloitteen syksyllä 2017. Ensimmäisessä vaiheessa Ranska kutsui valmisteluihin mukaan yhdeksän valtiota (Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Portugali, Saksa, Tanska ja Viro).Italiaa lukuun ottamatta em. maiden puolustusministerit allekirjoittivat maidensa puolesta aloitetta koskevan aiesopimuksen (Letter of Intent) kesäkuussa Luxemburgissa.”
Onkohan niin, että media ei ole tähän mennessä kiinnostunut tästä EI2-interventioaloitteesta, koska puolustusministeri ei ole pitänyt sitä esillä kuin vasta tässä kirjoituksessaan?
Kun noita mukaan kutsuttuja valtioita tarkastelee, käy ilmi, että EU:n ”änkyrävaltiot” Puola ja Unkari puuttuvat siitä. Entisiä itäblokin maita ei ole yleensäkään mukana paitsi ex-neuvostotasavalta Viro. Tämä valtiokokoonpano vaikuttaa sellaiselta, jossa suurin piirtein kunnioitetaan ns. läntisiä demokratian perinteitä.
Herää kyllä kysymys, miksi joukosta puuttuu Ruotsi? Eikö Ruotsi halua poiketa tiukasta liittoutumattomuudestaan? Itävalta puuttuu myös sen takia, että puolueettomuus on kirjoitettu sen rauhansopimukseen. Sveitsi tietenkin haluaa pysytellä ylhäisessä yksinäisyydessään.
Jotenkin Suomen puolustuspolitiikasta jää se vaikutelma, että pyrkimyksenä on Nato-mainen turvallisuus. Natoon ei vain voida liittyä, koska presidentti on toisella kannalla.
Toisaalta Naton käyttökelpoisuuskin on kokenut kolauksia, koska mukana on sellaisia valtioita kuin Turkki.
Ilmoita asiaton viesti
TP on koko kansan presidentti. Hän on sanonut, että ei lähde viemään Suomea Natoon, jos enemmistö kansasta sitä vastustaa.
Nyt pitäisikin Suomessa käydä avoin tosiasioihin perustuva kansalaiskeskustelu Natosta ja muusta Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta. Myös eduskunnassa on tämä keskustelu käytävä.
Ennen kuin näitä keskusteluita voidaan käydä, pitää siis kaikilla olla tosiasioihin perustuvat lähtökohtatiedot. Se, että säännöllisin välein julkaistaan Nato-galluppeja, ei ole sitä. Kuinka moni näihin galluppeihin vastanneista tietää edes mikä Nato oikeasti on, mikä sen tehtävä on ja moniko heistä on lukenut Pohjois-Atlantin sopimuksen suomennoksen ?
Toisaalta, TP Niinistö on jo vuosia puhunut EU:n yhteisen puolustuksen merkityksestä. Jos se periaate on kerran Lissabonin sopimukseen kirjattu, niin pitäähän sille saada konkretiaa. Nyt vaan on alettava tosi toimiin EU:n yhtenäisen puolustuksen rakentamiseen. EU:n yhteinen puolustus voi aivan hyvin voi olla myös osa Natoa.
Ilmoita asiaton viesti
Avauksen suositeltava ydin on virkkeissä:
”Työ tulee tapahtumaan Ranskan pääesikunnan operaatiokeskuksessa Pariisissa, minkä ansiosta uusia rakenteita ei tarvitse perustaa…
…Brexitin myötä Ranska on EU:n merkittävinen sotilaallinen toimija.”
Ruotsin puuttuminen ihmetyttää silti minuakin Lehdon ja Uotilan tavoin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen viime aikoina oivaltanut, että on turha olla huolissaan näistä Nato:n, E12:n yms. kaltaisista sotilaallisista sopimuksista. Ne toki tekevät helpommaksi Suomen alistamisen yhä useamman osapuolen ulkoistaman sodankäynnin tarpeisiin, mutta ne eivät varsinaisesti lisää tätä uhkaa.
Tehokas hakkeritoiminta ja erinäiset pikaiset lavastukset olisivat kyllä riittäneet sodan virittämiseksi Suomen alueelle. Ei tarvitse kuin väittää esim. Suomen hallituksen pyytäneen sotilaallista apua, ja samalla estää (tilapäisesti) kaikki kommunikaatio, joka voisi todistaa päinvastaista. Mediaoperaation lopuksi muuta väittävät voitaisiin mustamaalata epäuskottaviksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen asemaa Trumpin silmissä parantaa se, että me olemme hoitaneet ja maksaneet oman puolustuksemme. Harjoittelemme täyttä päätä Yhdysvaltain ja Ruotsin kanssa. Olemme jopa ostaneet hävittäjiä Yhdysvalloista. Emme ole lintsailleet liittymällä Natoon – ja panemalla amerikkalaiset maksamaan, niin kuin Trump näkee tilanteen. Näin siis Trump on kääntänyt Nato-jäsenyyden edut ja haitat Suomen kannalta 180 astetta.
Ilmoita asiaton viesti