Jussi Niinistö

Varusmiehet duuniin?

Suomessa varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain noin 20 000 ja siviilipalveluksen noin 3 000 nuorta. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiehet ovat julkaisset raportin, jonka mukaan heidän päästämisensä työmarkkinoille asevelvollisuuden suorittamisen sijaan nostaisi työllisyysastetta 0,8 prosentin verran.

TEM laskee varusmiespalvelustaan suorittavat ilmeisesti ns. NEET-nuoriin (Not in Employment, Education or Training) ja siten he sulautuvat tällaisessa tilastoinnissa harhaanjohtavasti keskimääräistä korkeamman syrjäytymisriskin joukkoon. Muutamat lisähavainnot ovatkin paikallaan.

TEM:n arvio perustuu oletukseen, että kaikkien varusmiespalvelustaan suorittavien vaihtoehto olisi työelämä. Kuitenkin nuorten työttömyysaste on keskimääräistä työttömyysastetta korkeampi. Asevelvollisuuttaan suorittavat ovat nuoria ja suhteellisen matalasti koulutettuja, jolloin heidän ansiomahdollisuutensa palkkatyössä olisivat keskimääräistä heikommat. Enemmistö varusmiespalvelustaan suorittavista nuorista ei todennäköisesti olisi työelämässä vaan pikemminkin opiskelijoina, jotka eivät kasvata bruttokansantuotetta samalla tavalla kuin työelämässä olevat.

On totta, että asepalvelus toimii nuorilla opinto- ja työuran keskeyttäjänä. Sen merkitys riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, millaisessa opinto- tai työuran vaiheessa henkilö on ennen palvelusta. Jos asevelvollisuus lykkää opiskeluja ja työelämään siirtymistä, sillä on pieni tuottavuutta vähentävä vaikutus, joka tosin vähenee ajan myötä.

Ammattiuransa jo löytäneille asepalveluksen välttäminen mahdollistaisi hieman nopeamman kiinnittymisen opintoihin tai työelämään. Toisaalta uransa suhteen epätietoiset edistyvät palveluksen aikana ammatinvalintaprosesseissaan. Heille palvelus mahdollistaa omaa tulevaisuutta koskevan suunnittelun ja tarjoaa harkinta-aikaa ennen tutkintotavoitteeseen tai työuraan sitoutumista.

Asevelvollisuusaikana karttuu myös siviiliuraa edistäviä tietoja ja taitoja ja siten varusmiespalveluksen suorittaminen voi itsessään vaikuttaa varusmiesten myöhempään ansiotasoon. Esimerkiksi ETLA:n tutkimuksen mukaan armeijan käyminen siten, että varusmiesaika on minimiä pidempi, ei pidennä tilastollisesti merkitsevästi henkilön koulutuksesta valmistumista. Lisäksi varusmiespalveluksen menestyksellinen suorittaminen indikoi erittäin voimakkaasti ja positiivisesti tulevaa työmarkkina-asemaa: korkeaa koulutusta, korkeaa työllistymistä ja korkeaa palkkaa.

Olennaisin asia on kuitenkin se, että koska koko Suomen aluetta puolustetaan eikä meillä ole ammattiarmeijaa, on riittävän kokoinen reservi ja sodan ajan joukko välttämätön. Teoreettinen muutaman desimaalin nousu työllisyysasteessa ei ole verrannollinen siihen, että heikentäisimme puolustusratkaisumme – yleisen asevelvollisuuden – perustaa. Onneksi viisas työministeri Jari Lindström on ymmärtänyt tämän.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Ministerin kirjoituksessa on sellainen virheellinen lähtökohta, että vaihtoehdot olisivat nykyisenkaltainen puoliyleinen asevelvollisuus tai pieni ammattiarmeija ilman kunnon reserviä.

Näinhän asia ei ole. Voisimme korvata nykyisen perustuslain vastaisen sukupuoleen perustuvan asevelvollisuuden mallilla, jossa kutsunnat olisivat kaikille sukupuolille yhtäläisesti pakolliset, ja tästä isosta joukosta sitten rekrytoitaisiin kiinnostuksen ja soveltuvuuden perusteella tarvittava joukko palvelukseen vapaaehtoispohjalta.

Asiasta on parhaillaan käynnissä kampanjakin:
http://asepalvelus2020.fi

Toivottavaa olisi sekin, ettei käytettäisi harhaanjohtavia termejä. Tällä hetkellä asepalveluksen käy noin kolmasosa ikäluokasta, eli se on hyvin valikoiva. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä olisi ministerin logiikalla nimitys mallille, jossa kaikki sukupuolet velvoitettaisiin palvelukseen. Olisiko se superyleinen asevelvollisuus?

(En toki kannata pakon laajentamista vaan poistamista, mutta kysynpähän kuitenkin kun moni sellaistakin näyttää haluavan.)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

”Lisäksi varusmiespalveluksen menestyksellinen suorittaminen indikoi erittäin voimakkaasti ja positiivisesti tulevaa työmarkkina-asemaa: korkeaa koulutusta, korkeaa työllistymistä ja korkeaa palkkaa.”

Tämähän ei tietenkään tarkoita, että armeijan käyminen lisäisi kykyjä suotuisasti, vaan sitä, että nämä henkilöt ovat muutenkin, valmiiksi kyvykkäitä ja heille armeijan vaatima ponnistelu on helppo suoritus ja siellä halutun kyvykkyyden tunnistaminen ja esiintuominen on heille verrattain yksinkertainen toimitus. Tämä ihmisryhmä päätyy jo heissä ennestään olevien ominaisuuksien takia hyvään asemaan työmarkkinoilla, ei armeijan ansiosta.

Armeijaa huomattavan paljon paremmin sijoittumista sosioekonomiseen asemaan kuvaa äidin koulutustaso.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Työ- ja Elinkeinoministeriön ajatus lopettaa yleinen asevelvollisuus ja sitäkautta nostaa keinotekoisesti työllisyysastetta 0,8 % on kestämätön.

Yleisesti ottaen asevelvollisuuden suorittaminen valmentaa nuoria tulevaan työelämään erinomaisesti. He oppivat kurinalaisuutta, tiimityötä ym. tärkeitä työelämässä tarvittavia taitoja.

Edustan itse ikäluokkaa jossa asevelvollisuuden suorittaminen oli kunnia-asia. Ensimmäisiä, jopa opiskelujen lomassa tarvitsemiani tilapäisiä työpaikkoja hakiessani "onko armeija käyty" oli vakiokysymys koska se kertoi hakijasta työnantajalle jotakin olennaista. Nuoria jotka kieltäytyivät aseellisesta palveluksesta katsottiin hieman "kieroon".

Ajat toki muuttuvat ja asiat eivät enää ole noin mustavalkoisia mutta asevelvollisia ja -velvollisuutta tarvitsemme pitääksemme maanpuolustuslaitostamme yllä. TEM:n ajatushautomoiden tulisi keskittyä yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja sitäkautta työpaikkojen lisäämiseen.

Kiitos asian esilletuomisesta, olisi mennyt ohitse.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Onneksi ajat ovat muuttuneet, Esa. Lukion opettajana olen huomannut, että monet sellaiset fiksut ja elämässä eteenpäin haluavat nuoret miehet, jotka eivät ole motivoituneita asepalvelukseen, ottavat rohkeasti vapautuksen eivätkä varmasti tule ratkaisuaan katumaan. He pääsevät nopeasti opintoihin kiinni ja ovat yhteiskunnallekin hyödyllisempiä verrattuna siihen, että olisivat vastentahtoisesti intissä yhteishenkeä pilaamassa. Ja työnantajat eivät onneksi saa edes kysyä asepalveluksen suorittamisesta.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Niin, työnantajien toimintaedellytyksiä tulisi parantaa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kohta työnantajatkin alkavat olla sitä sukupolvea, joka ymmärtää, että naisten ja miesten yhdenvertaisuus lain edessä on selviö, eikä anna pienintäkään miinusta siitä, että mies ei ole suorittanut asepalvelusta - mutta kuten todettu, asia ei työnantajalle edes kuulu.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

On ala-arvoista mustamaalata työnantajia väittämällä etteivät työnantajat olisi ymmärtäneet että naisten ja miesten yhdenvertaisuus lain edessä on itsestään selvä asia.
Työnantajat ovat aina pyrkineet hakemaan avoinna olevaan tehtävään siihen parhaiten sopivan henkilön joka on saatavilla. Tällöin mainitsemani kurinalaisuus, sopeutuminen joukkuehenkeen ja tiimityötaidot puhumattakaan sosiaalisista taidoista hierarkiassa ovat asioita joita katsotaan rekrytointitilanteessa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Eli palkataan lähinnä miehiä koska niin harva nainen on käynyt intin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset