Jussi Niinistö

Perustuslaki ja presidentin valta

Tasavallan presidentin valtaoikeudet ovat säilyttämisen arvoiset. Suomen kansa arvostaa sodan ja rauhan tuulet ja tuiverrukset kestänyttä presidentti-instituutiota. Siitä kertoo esimerkiksi presidentinvaalien perinteisesti korkea äänestysaktiivisuus. Tulevatkaan vaalit tuskin tuovat poikkeusta tähän sääntöön.

Tasavallan presidentti on Suomen valtion päämies, ja presidentillä pitää olla valtaa. Mitä me teemme vallasta riisutulla nauhanleikkaajapresidentillä? Emme me sellaista tarvitse, eikä sellaista Suomen kansa halua. Miksi vanhat puolueet sellaista sitten meille väen vängällä ajavat?

Nauhoja leikkaavat seremoniamestarit ovat kallista turhuutta. Sen sijaan puoluepolitiikan ulkopuolella oleva vahva tasavallan presidentti on kansakunnalle arvokas voimavara, kokoava tekijä, joka luo yhteiskuntaan vakautta. Tätä merkitystä ei kannata väheksyä.

Perustuslain muuttamisella ja siten presidentin vallan kaventamisella tämä ja edellinen hallitus haluavat ylevästi korostaa parlamentarismia. Niin aina. Nykyään kun kuulenkin sanan parlamentarismi, niin sanotusti poistan varmistimen. Epäilykset heräävät.

Kärjistäen sanottuna parlamentarismi on nyky-Suomen poliittisessa kielenkäytössä iskusana silloin kun kansanvaltaa halutaan heikentää. Halutaanko näilläkin muutoksilla todellisuudessa vain vähentää suoraa kansanvaltaa ja lisätä puoluejohtajien valtaa presidentin ylitse – valitaanhan tasavallan presidentti suoralla kansanvaalilla toisin kuin pääministeri? Kansan suoraan antama valtakirja on vahva, ja sitä pitää kunnioittaa.

Sitä paitsi, arvoisa puhemies, suomalaista monipuolueparlamentarismia ei yleisesti ottaen voi verrata eurooppalaiseen parlamentarismiin, jossa jo vaalijärjestelmissä useimmiten pyritään kaksipuoluejärjestelmään. Meidän olisi oltava ylpeitä omasta historian saatossa muotoutuneesta järjestelmästämme ja meidän tulisi arvostaa sitä, eikä alituiseen näperrellä muutoksia perustuslakiimme.

Suomalaisessa parlamentarismissa on tasavallan presidentille aina kuulunut huomattavia valtaoikeuksia. Järjestelmämme on toiminut pääsääntöisesti hyvin, mutta ehdotetut muutokset perustuslakiin voivat kääntää tilanteen.

Näkisin tilanteen arvostamani pitkän linjan laintuntijan ja valtiopäivämiehen Raimo Vistbackan tavoin, että tasavallan presidentin valtaa tulisi mieluummin lisätä kuin vähentää, niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Ja tämä mielipide ei liity nykyiseen tai tulevaan tasavallan presidenttiin henkilönä. Siksi en, Perussuomalaisten murtumattoman peruslinjan mukaisesti, voi kannattaa tätä esitystä perustuslain muuttamisesta. Muutosehdotuksissa on hyvääkin, en sitä tahdo kiistää, mutta koska viime eduskunnassa kertaalleen hyväksyttyä sisältöä ei enää voi tässä eduskunnassa muuttaa, on tämä paketti nyt hylättävä kokonaisuudessaan.

Perussuomalaiseteivät kannata tasavallan presidentin valtaoikeuksien leikkaamista. Emme voi tietenkään kannattaa myöskään esitettyä lisäystä perustuslakiin, jossa todetaan Suomen olevan Euroopan unionin jäsen.

Ei ole mitään mieltä, että perustuslakiimme ympätään kuulumisemme erääseen kansainväliseen järjestöön – eihän perustuslaissa mainita kuulumistamme Yhdistyneisiin Kansakuntiin tai Pohjoismaiden neuvostoonkaan. Mitään asiallista perustetta sille, että Suomen jäsenyyksistä mainittaisiin ainoastaan EU, ei ole.

Tämän hankkeen takana onkin nähtävissä vanhojen puolueiden halu betonoida EU osaksi poliittista järjestelmäämme. Näin mahdollista irtautumista EU:n jäsenyydestä, jos eduskunnassa sellainen enemmistö joskus syntyisi, saatettaisiin kohtuuttomasti pitkittää, kun voitaisiin väittää Suomen EU-jäsenyyden nauttivan perustuslaillista suojaa.

Suomi on kuitenkin itsenäinen kansakunta, jonka perustuslaillista toimintavapautta ei ole mitään perusteltua syytä rajoittaa, vaikka totta onkin, että olemme jo luovuttaneet huomattavan osan eduskunnan ja hallituksen päätösvallasta Brysseliin.

Tässä mielessä Suomi ei ole enää täysivaltainen tasavalta, vaikka voimassa olevassa perustuslaissamme ja tässä muutosehdotuksessa toista lukee.

Puhe eduskunnan täysistunnossa 13.9. Puhutussa versiossa muutoksia, lopullinen puhe löytyy aikanaan eduskunnan nettisivuilta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Jussi, olen samaa mieltä, että presidentillä tulee olla valtaa. Mutta mitalin toisella puolella on aina vallankäyttäjä. Totean - jälleen kerran - suoraan, että Tarja Halonen on vallan käyttäjänä vaarallinen ja Mauno Koivisto oli Suomelle vielä vaarallisempi.

Minusta viime eduskuntavaalien jytkyssä oli se hyvin positiivista, että suomalaiset äänestäjät kenties ensimmäisen kerran ajattelivat, mitä ja ketä he oikein äänestävät. Tunnen lukemattomia ihmisiä, jotka ovat äänestäneet uskollisesti samaa puoluetta ja henkilöä täysin riippumatta siitä, ajaako hän suomalaisten tai äänestäjiensä asiaa vai ei.

Jos suomalaiset vaivautuvat syvällisemmin miettimään presidentin ominaisuuksia ja asennetta, silloin valtaoikeuksien lisääminen on paikallaan. Emme tosiaankaan tarvitse seremoniamestareita. Niitähän meillä on politiikassa jo aivan riittävästi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset