Naiseni kanssa eduskuntatalon puistikossa

1990-luvun puolivälin tienoilla minulla oli kunnia tutustua Suomalaisuuden Liiton hallituksessa musiikkikriitikko Seppo Heikinheimoon, joka tuolloin toimi liiton hallituksen puheenjohtajana. Heikinheimo tuli toissapäivänä mieleeni, kun olin avaamassa Eduskunnan kirjaston perinteikästä jouluglögitilaisuutta kirjaston hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa.

Jaa miten niin tuli mieleeni? Glögien yhteydessä esiintyi taiteilija M.A. Numminen Pedro Hietasen säestyksellä. Heikinheimo oli Nummisen tuttava, mutta ei kuitenkaan juuri perustanut tämän musiikillisesta urasta. Tästä Heikinheimo muisti silloin tällöin, toki pilke silmäkulmassa mainita eri yhteyksissä.

Kuten tunnettua, Seppo Heikinheimo ei kuunnellut muuta kuin klassista musiikkia. Vuonna 1997 ilmestyneessä postuumissa omaelämäkerrassaan Mätämunan muistelmat Heikinheimo kirjoitti (sivulla 465) lakanneensa luokittamasta ihmisiä heidän musiikkimakunsa perusteella: “Vain ne jotka sanovat pitävänsä M.A. Nummisesta ovat toivottomia tapauksia.”

Pidän klassisesta musiikista, mutta taidan osin olla minäkin musiikillisesti toivoton tapaus. Nimittäin Nummisen esitys oli mainio. Hän lauloi omalaatuisella äänellään muun muassa tangon “Naiseni kanssa eduskuntatalon puistikossa” ja otteita eduskunnan työjärjestyksestä. Ainakin tähän tilaisuuteen parivaljakon M.A. Numminen & Pedro Hietanen esitys sopi kuin voi kaurapuuroon.

Vasemmalta Pedro Hietanen, M.A. Numminen, Jussi Niinistö ja Sari Pajula. Kuva: Eduskunnan kirjasto.