*

Jussi Niinistö

Lähidemokratia karkaa

Presidentinvaalien jälkeen kuumaksi puheenaiheeksi palannee hallituksen suuri kuntauudistus. Sen tavoitteena on yhdistää kuntia asioimisalueiden mukaan vuoteen 2015 mennessä.

Uudistuksen johtavana ajatuksena on, että palvelut on mahdollista järjestää järkevimmin jättikunnissa. Näin pyritään löytämään ratkaisu muun muassa Suomen tulevaisuudessa haasteelliseksi muuttuvaan huoltosuhteeseen. Kuntaministeri Henna Virkkusen asettaman työryhmän tuloksia on tarkoitus julkaista helmikuussa.

Hiljattain julkisuuteen ponnahti kuitenkin luonnos uudeksi kuntakartaksi. Suomen Kuvalehdelle vuodetun ehdotuksen mukaan maamme kuntarakenne supistuisi viidennekseen nykyisestä. Jäljelle jäisi vain 70 kuntaa. Valtiovarainministeriön mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole työryhmän lopullinen esitys, vaan työ on vielä kesken.

Nyt julkisuudessa olleessa ehdotuksessa Keski-Uudellamaalla kaavaillaan yhdistettäväksi peräti seitsemän kuntaa: Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Pornainen, Mäntsälä ja Pukkila niputettaisiin yhteen. Kuntakeskukseksi muodostuisi tällöin mahdollisesti Järvenpää.

Keski-Uudenmaan jättikunnan pohjoiseksi naapuriksi syntyisi Hyvinkään, Hausjärven, Riihimäen ja Lopen muodostama kunta.

Ehdotetut jättikunnat ovat työssäkäynti- ja asioimisalueet huomioon ottaen pitkälti luonnottomia, eivätkä ne noudata sairaanhoitopiirien rajoja. On myös syytä huomata, että jättikunnissa lähidemokratia tulee karkamaan kauas kuntalaisista.

Itse asiassa kuntauudistuksen toteutuminen tässä muodossa merkitsisi lähidemokratiamme kuihduttamista kautta maan. Suomessa olisi tuolloin asukasluvultaan suurimmat kunnat koko Euroopan unionin alueella, vaikka olemme EU:n harvaanasutuin maa.

Toimivassa lähidemokratiassa kunnan päättäjät on mahdollista tuntea ja yhteydenotto on helppoa. Näinhän meillä Keski-Uudellamaalla pitkälti on tällä hetkellä. Peruspalvelut kunnissa on turvattava, mutta se ei saa tapahtua kunnallista kansanvaltaa romuttamalla. Kuntademokratia on kansanvallan henkivakuutus.

Sitä paitsi kuntakoon kasvattaminen ei automaattisesti paranna tuottavuutta ja tehokkuutta. Esimerkiksi reilun 34 000 asukkaan Kerava on varsin tehokas kunta. Mitä suurempi kunta, sitä enemmän byrokratiaa.

En näe järkeä hävittää elinkelpoisia, ihmisen kokoisia kuntia ja runnoa pakolla kuntarajoja suuremmiksi. Toimivia vanhoja rakenteita hävittämällä kansalaisia vain vieraannutetaan päätöksenteosta, kuntien keskinäinen kilpailu vähenee ja lopulta palvelut heikkenevät reuna-alueilta alkaen.

Kuntauudistuksessa on syytä ottaa huomioon myös alueelliset erityispiirteet ja hallituksen on tarkoin kuunneltava kuntakenttää sekä kuntalaisia. Ei kiitos jättikuntaideologialle!

Kolumni Keski-Uusimaassa 26.1.2012

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Tavoitteena lienee vanha lännen malli, jossa paikalliset asukkaat palkkaavat suoraan omalla kustannuksellaan itselleen lääkärin ja sheriffin.

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Heti aluksi myönnän, että tietoni ovat puutteellisia. Silti rohkenen sanoa sanasen.

Jos olen ymmärtänyt oikein suuressa lännessä hallinnon perusta on county eli piirikunta. Yhteen piirikuntaan kuuluu tavallisesti useita kaupunkeja tai vastaavia. Nämä piirikunnat tosin eivät aina ole koolla pilattuja. Esim. San Juan Countyssa Coloradossa on noin 600 (kuusisataa) asukasta. Kysykää googlelta hakusanalla "Fannin County, Georgia". Ei sekään piirikunta ole USA:n väkirikkaimpien piirikuntien joukossa.

Jos siis siirryttäisiin vanhan lännen malliin nykyisen kokoiset kunnat tai jopa pienemmätkin riittäisivät vallan mainiosti. Mistä lienee tässä suuruuden ihannoinnissa kysymys??

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Tarkoitinkin, että näiden suurkuntien sisällä kyläkunnat joutuisivat järjestämään ja kustantamaan itselleen perus- ja turvapalvelut.

Tavoitteena näyttää olevan, että valtion ei tulevaisuudessa tarvitsisi vastata yhtään mistään. Siinä meillä etujemme ajajat.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Kuntien yhä heikentyvästä taloustilanteessa johtuen yhtä useamman kunnan vaihtoehtona on joko liittyminen osaksi suurempaa kuntaa tai liittyminen erilaisiin hallintohimmeleihin. Jälkimmäinen se vasta onkin kaukana lähidemokratiasta.

Käyttäjän Temesteri kuva
Teemu Suominen

Unohdat tosin se, että jo nykyisin kuntien on lain vaatimuksesta kuuluttava jo erillaisiin hallintohimmeleihin, kuten sairaanhoitopiiriin ja Maakuntienliittoon. Tämä tuskin poistuisi tuolla kuntien yhdistämisellä.

Käyttäjän kone70 kuva
mika tiihonen

Harmi että Soinista ei tullut presidentti.

Jussi Niinistöstä PerusS olisi saanut hyvän puheenjohtajan. Ehkäpä saamme Jussi Niinistöstä seuraavan puolustusministerin, kun kansa herää tähän kuntauudistukseen.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kirjoitin "salaisesta kuntakartasta" alueemme päälehtiin sekä Uuden Suomen blogiin. Peräänkuulutin kirjoituksessani sen tutkimista, mitä kuntaliitoksilla ja uusilla suurkunnilla on tavoiteltu ja mitä niillä on oikeasti saavutettu. Puhuin tästä myös eduskunnassa syksyllä. Nyt tähän on tartuttu. Tuskin kuitenkaan minun puheitteni vaikutuksesta;)

Kouvola ryhtyy selvittämään kuntaliitoksen vaikutuksia. Tässä linkki:

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/01/26/Kouvola+selvittää%2C+onnistuiko+kuntaliitos+—+Kerro+mielipiteesi%21/2012132/4

Myös presidenttiehdokas Sauli Niinistö haluaa selvityttää Salon liitoksen vaikutuksia:

http://www.mtv3.fi/uutiset/presidentinvaalit2012/i...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset