Valtiopäivien avajaisissa

Eilen valittiin eduskunnan puhemiehistö, tänään vietimme valtiopäivien avajaisia. Muodollisuuksien jälkeen valtiosalissa oli perinteinen kahvitilaisuus, jossa oli mahdollisuus keskustella päivän annista eri alojen vaikuttajien kanssa. Sen mitä taustahälinältä kykeni.

Tapasin muiden muassa veteraanikansanedustajamme Raimo Vistbackan, joka antoi meille nuoremmille valtiopäivämiehille hyviä neuvoja kevään poliittiseen toimintaan. Piispa Wille Riekkisen kanssa vaihdoin pari sanaa hänen ekumeenisessa jumalanpalveluksessa pitämästään saarnasta, jossa Riekkinen käsitteli esimerkiksi vihapuhetta yleisellä tasolla.

Toimittajat puolestaan kysyivät mielipidettäni presidentti Tarja Halosen ja puhemies Eero Heinäluoman puheista. Olen kirjailija Aleksis Kiven ystävä mutta myönnän, että puhemiehen Impivaara-viittaus ihmetytti minua ja muitakin Perussuomalaisten kansanedustajia – oliko se viittaus EU-politiikkaan? Puhemiehen tehtävä on kuitenkin edustaa kaikkia kansanedustajia. Presidentin globaalit painotukset olivat sen sijaan hyvinkin tuttuja jo lukuisista aiemmista yhteyksistä.

Tapasinpa myös Marianne Lydénin. Tai sanotaan suoraan: menin niin sanotusti nykäisemään häntä hiasta. Lydén on Hufvudstadsbladetin toimittaja, joka presidentinvaalien alla Uuden Suomen uutisen mukaan oli kirjansa julkistamistilaisuudessa nimitellyt minua rasistiksi. Kirjoitin aiheesta tuolloin blogiini. Nyt Lydén sanoi Uuden Suomen uutisen olevan virheellinen. Hän kiisti nimittäneensä minua rasistiksi. Sanoin, että paikallaolijoilla on toisenlainen näkemys. Lydén kehotti tylyhköön tyyliin tarkistamaan äänitteet. Hän ei itse katsonut aiheelliseksi tehdä asialle mitään.

Että sillä tavalla, toimittaja Lydén. Ryhtiä ja rehellisyyttä…

Mutta huomenna on isompia uutisaiheita politiikassa tarjolla, kun puolustusvoima- ja kuntauudistusasiat pamahtavat pöydälle. Tai jos pamahtavat, sillä hallituksessa alkaa olla selvää rakoilua näiden isojen asioiden suhteen.