Finnair http://hannuoskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135555/all Tue, 26 Sep 2017 10:03:40 +0300 fi Kiinalaiset ostavat Finnairin – kova olettamus, mutta väkevän looginen! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243460-kiinalaiset-ostavat-finnairin-kova-olettamus-mutta-vakevan-looginen <p>Näinkö käy? On todennäköistä, että Finnairin paras kumppani on jokin Kiinan valtion hallitsemista lentoyhtiöistä &ndash; esimerkiksi Air China. Nythän ensimmäinen kiinalainen lentoyhtiö <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Lucky_Air"><u>Lucky Air</u></a> aloittaa säännölliset reittilennot Helsinkiin [1 ja kohta mitä ilmeisimmin myös suoraan Rovaniemelle. Mikä on kiinalainen &rdquo;kohta&rdquo; - se on venyvä käsite, sillä kiinalaiset etenevät liki aina <em>hitaasti kiiruhtaen</em> &hellip;</p><p>&hellip;</p><p>[1 ~ <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005381127.html"><u>http://www.hs.fi/talous/art-2000005381127.html</u></a> -</p><p>[1 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9850926"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9850926</u></a> -&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip; [2006<strong>!</strong>] &rdquo; &hellip; <strong>Yhtiönä Finnair on tosipaikan edessä. Kilpailukykyä on saatava; Kiinan koneet ovat jo melkein &#39;tankkauksessa&#39; ja on vain ajan kysymys, milloin ne ilmestyvät Suomen taivaalle. EU on hyvin suopea kilpailulle ja ajaa kuluttajien etuisuuksia halvempina lentolippuina. Vastavuoroisesti Kiina on ostanut <a href="http://www.airbus.com/en/"><u>Airbus</u></a>-koneita noin 150 kappaletta, pitäen osaltansa pystyssä kyseistä lentokoneen rakentajaa ja sen työpaikkoja</strong>. &hellip; &rdquo;, &hellip; tässä linkki ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/finnairin-koneet-ovat-toimineet.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/finnairin-koneet-ovat-toimineet.html</u></a> &ndash; koko kirjoitukseen vuodelta 2006.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yle uutisoi fiksusti Kiinan uudesta lentomaihinnoususta Suomeen</strong></p><p>[ <em>&hellip; unohtamatta nykyisen Finnairin toimitusjohtaja </em><em><strong>Pekka Vauramon</strong></em><em> ylimääräisiä eläke-etuuksia, samaan aikaan kun finnairilaisten palkkoja ja palkkakuluja on haluttu jopa voimakkaasti alentaa</em> &hellip; [2 ]</p><p>&hellip; ... Finnair voi olla hyvin kiitollinen niille kiinalaisille, jotka aikanaan edesauttoivat Siperian ylilentoja. Kiina halusi lyhyen reitin Eurooppaan. Osa Finnairin Kiinan lennoista ovat niin sanottuna Air China lentoja.&nbsp;</p><p>Kiina ei ollut vain ystävällinen aikanaan, sillä Kiinalla oli huutava pula suihkumatkustajakoneista ja näin niin Airbus kuin Boeing kuittailivat jättiläistilauksia kiinalaisilta lentoyhtiöiltä. Nykyisellä Finnairin toimitusjohtajalla ei ole mitään tekemistä Finnairia pystyssä pitäviin Aasian ja juuri Kiinan lentoihin! &hellip; (<em>kirjoittajan kommentti yllä olevaan Yle-uutiseen</em> [1)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ote Yle-uutisesta</strong> [1</p><p>&rdquo; &hellip; Finnairin menestys nojaa tällä hetkellä hyvin vahvasti Aasian markkinoihin. Etuna sillä on Venäjän antama lupa lentää lentoja Siperian kautta. Nyt Norja yrittää saada Venäjältä lupaa myös halpalentoyhtiö Norwegianille lentää lentoja Venäjän yli Aasiaan. Vauramo ei pidä tätäkään uhkana &hellip; &rdquo; -Yle</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Finnairin onni oli kiinalaisten ja venäläisten suopeus!</strong></p><p>[2014] &hellip; Finnair osasi pääjohtaja <strong>Keijo Suilan</strong> aikana nauvotella erinomaisesti kiinalaisten kanssa 2] &ndash; neuvottelumenestys kulminoituu osaksi Kiinan Kulosaaren suurlähetystön pitkäaikaiseen kaupallisen osaston päällikköön, herra <strong>Li Guangyun</strong>&acute; hin &ndash; hän osasi järjestellä tilanteita, joissa Finnair lentää Euroopan yksiä lyhimpiä vuoroja useisiin kiinalaisiin suurkaupunkeihin.<br /><br />Merkittävää on se, ettei Helsinki-Vantaan lentoasemalla näy Air China&acute;n 3] tai muitakaan kiinalaisten lentokoneita, tosin jotkut Finnairin Kiinan vuoroista lennetään niin kutsuttuina Air China -lentoina. Air China on kasvamassa ehkä maailman suurimmaksi lentoyhtiöksi?<br /><br />Kiinalaisten lentokoneostot ovat olleet tuhansissa &ndash; ja konetarpeeksi vuoteen 2025 lasketaan olevan uskomattomat 8000 suihkumatkustajakonetta, jotka nyt ovat pääsääntöisesti eurooppalaisia Airbus &ndash; ja amerikkalaisten Boeing koneita &ndash; <em>mutta ei enää kohta</em> --- &hellip;</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/kuinka-valtionyhtioidemme-siivet.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/kuinka-valtionyhtioidemme-siivet.html</u></a> -&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Siperia opettaa?</strong></p><p>[ &hellip; <em><a href="http://www.hollilla.com/threader.php?thread=6428208"><u>sahasimme oksaa</u></a>, jolla istuimme, kun EU-solidaarisuusajattelemattomina ryhdyimme Venäjän pakotteisiin ja saimme vastatoimet päällemme &hellip; entä miten se Siperia voi opettaa?</em> &hellip; ]</p><p><em>Otan otteen aiemmasta tekstistä</em>:</p><p>[2014] &hellip; <strong>Mikäli epätodennäköinen Siperian ylilentokielto tulisi EU -maiden lentoyhtiöiden lentovuoroille</strong> &ndash;<br /><br />&hellip; on siihen meillä jo takaportti. Finnairin lennoista on jo tähänkin mennessä Kiinaan (merkittävin kohdemaa kauko-idässä) lennetty niin kutsuttuina <em>Air China vuoroina</em>, ja olemme varmoja, ettei Venäjä halua hankaukseen Kiinan kanssa &ndash; näin Finnairin sinivalkoiset lentävät edelleen, jos ja kun muut EU-lentoyhtiöt kiertävät Pohjoisnavan kautta vuoronsa Pekingiin, Shangaihin jne &hellip; . Jotkut osasivat aikanaan tehdä oivan lentoliikennesopimuksen kiinalaisten kanssa, jossa venäläisillä oli myös ratkaiseva rooli, ylilentojen suhteen &hellip;</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/kosto-romahdus-katastrofi-ja-syva-lama.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/kosto-romahdus-katastrofi-ja-syva-lama.html</u></a> -&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kun Moskova ja Peking päättävät &ndash; me olemme kovin pieniä, ja Finnair vieläkin pienempi!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>Viite tekstistä</em></p><p>&hellip;</p><p>[2 &hellip; [2006<strong>!</strong>] &hellip; Lopuksi kysymys Finnairin pääjohtajalle <strong>Jukka Hienoselle</strong>: &quot;Oletko valmis pudottamaan palkkaasi 10-20% Finnairin kustannuskilpailukyvyn eduksi ja hyödyksi? Saisitko näin paremman vastaanoton palkkakululeikkurillesi? Voisitko myös motivoida alemmat johtajat samaan &#39;uhraukseen&#39;?&quot; &hellip;</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/lakkoilu-johtaa-palkanalennuksiin-tai.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/lakkoilu-johtaa-palkanalennuksiin-tai.html</u></a> -</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/sakkaavatko-finnairilaisten-palkat.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/sakkaavatko-finnairilaisten-palkat.html</u></a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU T BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/791791321030797/"><u>FB</u></a> BLOG 151913</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> finnair_26092017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 26072017</p><p>&nbsp;</p><p>570_5079</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näinkö käy? On todennäköistä, että Finnairin paras kumppani on jokin Kiinan valtion hallitsemista lentoyhtiöistä – esimerkiksi Air China. Nythän ensimmäinen kiinalainen lentoyhtiö Lucky Air aloittaa säännölliset reittilennot Helsinkiin [1 ja kohta mitä ilmeisimmin myös suoraan Rovaniemelle. Mikä on kiinalainen ”kohta” - se on venyvä käsite, sillä kiinalaiset etenevät liki aina hitaasti kiiruhtaen

[1 ~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005381127.html -

[1 ~ https://yle.fi/uutiset/3-9850926

 

… [2006!] ” … Yhtiönä Finnair on tosipaikan edessä. Kilpailukykyä on saatava; Kiinan koneet ovat jo melkein 'tankkauksessa' ja on vain ajan kysymys, milloin ne ilmestyvät Suomen taivaalle. EU on hyvin suopea kilpailulle ja ajaa kuluttajien etuisuuksia halvempina lentolippuina. Vastavuoroisesti Kiina on ostanut Airbus-koneita noin 150 kappaletta, pitäen osaltansa pystyssä kyseistä lentokoneen rakentajaa ja sen työpaikkoja. … ”, … tässä linkki ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/finnairin-koneet-ovat-toimineet.html – koko kirjoitukseen vuodelta 2006.

 

Yle uutisoi fiksusti Kiinan uudesta lentomaihinnoususta Suomeen

[ … unohtamatta nykyisen Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon ylimääräisiä eläke-etuuksia, samaan aikaan kun finnairilaisten palkkoja ja palkkakuluja on haluttu jopa voimakkaasti alentaa … [2 ]

… ... Finnair voi olla hyvin kiitollinen niille kiinalaisille, jotka aikanaan edesauttoivat Siperian ylilentoja. Kiina halusi lyhyen reitin Eurooppaan. Osa Finnairin Kiinan lennoista ovat niin sanottuna Air China lentoja. 

Kiina ei ollut vain ystävällinen aikanaan, sillä Kiinalla oli huutava pula suihkumatkustajakoneista ja näin niin Airbus kuin Boeing kuittailivat jättiläistilauksia kiinalaisilta lentoyhtiöiltä. Nykyisellä Finnairin toimitusjohtajalla ei ole mitään tekemistä Finnairia pystyssä pitäviin Aasian ja juuri Kiinan lentoihin! … (kirjoittajan kommentti yllä olevaan Yle-uutiseen [1)

 

Ote Yle-uutisesta [1

” … Finnairin menestys nojaa tällä hetkellä hyvin vahvasti Aasian markkinoihin. Etuna sillä on Venäjän antama lupa lentää lentoja Siperian kautta. Nyt Norja yrittää saada Venäjältä lupaa myös halpalentoyhtiö Norwegianille lentää lentoja Venäjän yli Aasiaan. Vauramo ei pidä tätäkään uhkana … ” -Yle

 

Finnairin onni oli kiinalaisten ja venäläisten suopeus!

[2014] … Finnair osasi pääjohtaja Keijo Suilan aikana nauvotella erinomaisesti kiinalaisten kanssa 2] – neuvottelumenestys kulminoituu osaksi Kiinan Kulosaaren suurlähetystön pitkäaikaiseen kaupallisen osaston päällikköön, herra Li Guangyun´ hin – hän osasi järjestellä tilanteita, joissa Finnair lentää Euroopan yksiä lyhimpiä vuoroja useisiin kiinalaisiin suurkaupunkeihin.

Merkittävää on se, ettei Helsinki-Vantaan lentoasemalla näy Air China´n 3] tai muitakaan kiinalaisten lentokoneita, tosin jotkut Finnairin Kiinan vuoroista lennetään niin kutsuttuina Air China -lentoina. Air China on kasvamassa ehkä maailman suurimmaksi lentoyhtiöksi?

Kiinalaisten lentokoneostot ovat olleet tuhansissa – ja konetarpeeksi vuoteen 2025 lasketaan olevan uskomattomat 8000 suihkumatkustajakonetta, jotka nyt ovat pääsääntöisesti eurooppalaisia Airbus – ja amerikkalaisten Boeing koneita – mutta ei enää kohta --- …

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/kuinka-valtionyhtioidemme-siivet.html

 

Siperia opettaa?

[ … sahasimme oksaa, jolla istuimme, kun EU-solidaarisuusajattelemattomina ryhdyimme Venäjän pakotteisiin ja saimme vastatoimet päällemme … entä miten se Siperia voi opettaa? … ]

Otan otteen aiemmasta tekstistä:

[2014] … Mikäli epätodennäköinen Siperian ylilentokielto tulisi EU -maiden lentoyhtiöiden lentovuoroille

… on siihen meillä jo takaportti. Finnairin lennoista on jo tähänkin mennessä Kiinaan (merkittävin kohdemaa kauko-idässä) lennetty niin kutsuttuina Air China vuoroina, ja olemme varmoja, ettei Venäjä halua hankaukseen Kiinan kanssa – näin Finnairin sinivalkoiset lentävät edelleen, jos ja kun muut EU-lentoyhtiöt kiertävät Pohjoisnavan kautta vuoronsa Pekingiin, Shangaihin jne … . Jotkut osasivat aikanaan tehdä oivan lentoliikennesopimuksen kiinalaisten kanssa, jossa venäläisillä oli myös ratkaiseva rooli, ylilentojen suhteen …

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/kosto-romahdus-katastrofi-ja-syva-lama.html

 

Kun Moskova ja Peking päättävät – me olemme kovin pieniä, ja Finnair vieläkin pienempi!

 

 

Viite tekstistä

[2 … [2006!] … Lopuksi kysymys Finnairin pääjohtajalle Jukka Hienoselle: "Oletko valmis pudottamaan palkkaasi 10-20% Finnairin kustannuskilpailukyvyn eduksi ja hyödyksi? Saisitko näin paremman vastaanoton palkkakululeikkurillesi? Voisitko myös motivoida alemmat johtajat samaan 'uhraukseen'?" …

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/lakkoilu-johtaa-palkanalennuksiin-tai.html -

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/sakkaavatko-finnairilaisten-palkat.html -

 

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU T BL BL BL FB FB BLOG 151913

 

DOC finnair_26092017.doc – OpenOffice Writer

PVM 26072017

 

570_5079

]]>
47 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243460-kiinalaiset-ostavat-finnairin-kova-olettamus-mutta-vakevan-looginen#comments Air China Finnair Kansainvälinen kilpailukyky Lentoliikenne Siperia Tue, 26 Sep 2017 07:03:40 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243460-kiinalaiset-ostavat-finnairin-kova-olettamus-mutta-vakevan-looginen
Koivulahden lento-onnettomuus ja hävittäjälentäjä Lars Hattinen http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241441-koivulahden-lento-onnettomuus-ja-havittajalentaja-lars-hattinen <p><strong>YLE Tv1 esitti uusintana to 17.8.2017 </strong>mielenkiintoisen ja mieltä järkyttävän dokumentin Koivulahden lento-onnettomuudesta, joka tapahtui 3.1.1961;</p><p>&rdquo;<strong>Muisti: Koivulahden murhenäytelmä</strong></p><p><em>Aeron DC-3 &ndash;lentokone syöksyi maahan Koivulahdessa (lähellä Vaasaa) tammikuussa 1961.&nbsp; Kaikki koneessa olleet 25 henkilöä &ndash; (kapteeni, perämies ja lentoemäntä sekä 22 matkustajaa) kuolivat.</em></p><p><em>Suomen pahin lento-onnettomuus nousi otsikoihin monestakin syystä.&nbsp; Mitä koneessa oikein tapahtui?</em></p><p><em>Kesto 29 minuuttia</em>.&rdquo;</p><p>*</p><p>Ohjelma on nähtävissä Areenassa: <a href="https://areena.yle.fi/1-1730444"><u>https://areena.yle.fi/1-1730444</u></a></p><p>Huomionarvoista on, että sen on laskurin mukaan katsottu 12.620 kertaa.</p><p>*</p><p><strong>Koivulahden tragedialla </strong>on monta särmää ja murheellista osasuoritusta.&nbsp; Niistä kertoo tuo korkeatasoinen ohjelma.</p><p>Wikipediassa ja sen linkkien takana lisää: <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivulahden_lentoturma"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivulahden_lentoturma</u></a></p><p>Raimo Myöhänen, alan miehiä, käsitteli aihetta omassa blogissaan 1.4.2009; &nbsp;<a href="http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12896-lasse-hattinen-tuomittu-lentaja"><u>http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12896-lasse-hattinen-tuomittu-lentaja</u></a></p><p>Tässä keskityn erääseen näkökohtaan.</p><p>*</p><p>Jaakko Hyvönen on koonnut ansiokkaat teokset Suomen sodissa tapahtuneista &rdquo;kohtalokkaista lennoista&rdquo;, eli tiedot kaikista ilmavoimien sodan aikana kärsimistä henkilötappioista.</p><p>Hyvönen kertoo kaksi hävittäjä-turmaa, joissa hävittäjälentäjä, kersantti <strong>Lars Hattinen</strong> mainitaan.</p><p>*</p><p><strong>Tapaus 322</strong></p><p><strong>MS-308</strong></p><p><strong>Lentolaivue 28</strong></p><p><strong>28. kesäkuuta 1944</strong> klo 14 tienoissa ammuttiin MS-308 alas ilmataistelussa Itä-Karjalassa Miinavaaran Juustjärvellä ohjaajan saadessa surmansa.</p><p>Ohjaaja, <strong>luutnatti PULLIAINEN, Yrjö Vilhelm</strong> (26 v.), s. 28.4.1918, Savonlinna.</p><p>Neljä MS-konetta lähti klo 13.20 torjuntalennolle Juustjärven suunnalel.&nbsp; Parvi kohtasi kaksi vihollisen AC-hävittäjää, joiden kanssa käydyn ilmataistelun aikana oma jalkaväkemme alkoi ammuskella koneita.&nbsp; Tällöin osui 20-millisen panssarintorjutnakiväärin (malli 20 L/39) kranaatti Pulliaisen koneeseen, joka syöksyi pystyssä maahan räjähtäen ja syttyen palamaan.</p><p>Taisteluun osallistuneet <strong>kersantit Hattinen</strong> ja Vahtikari totesivat kumpikin omien aseiden tulituksen.</p><p>Juustjärvi sijaitsee noin 45 kilometriä Seesjärven eteläpuolella.</p><p>Pulliainen pelastui laskuvarjolla 11. syyskuuta 1941 (tapaus 130).</p><p>(<strong>Kersantti Hattinen &ndash; tapaus 349</strong>; kersantti Vahtikari Toivo Uolevi, s. 5.9.1919).</p><p>*</p><p><strong>Tapaus 349</strong></p><p><strong>MS-617</strong></p><p><strong>Lentolaivue 28</strong></p><p><strong>30. heinäkuuta 1944</strong> klo 10.2o ammuttiin MS-617 alas ilmataistelussa Tolvajärven eteläpuolella ohjaajan pelastuessa laskuvarjolla.</p><p><strong>Ohjaaja, ylikersantti HATTINEN, Lars Paul Erich</strong> (21 vuotta), s. 16.5.1923, Kuorevesi.</p><p><strong>Luutnantti Maunulan</strong> parvi oli hälyytysvuorossa Värtsilän kentän laidassa.&nbsp; Klo 9 aikaan tuli ilmoitus yksinäisestä Pe-2 koneesta ja Maunula lähetti <strong>Hattisen</strong> ilmaan.&nbsp; Jonkin ajan kuluttua parvi hälytettiin radiolla torjuntalennolle Tolvajärven suunnalle.&nbsp; <strong>Hattinen</strong> kuuli käskyn 4000 metrissä lentäessään ja ehti perille toisten vasta noustessa kentältä.&nbsp; Seudulla liikkui kolmisenkymmentä maataistelukonetta parinkymmenen AC-hävittäjän suojauksessa.&nbsp;</p><p>Ylivoimasta piittaamatta <strong>Hattinen</strong> hyökkäsi AC-koneiden kimppuun ja ammuttuaan niistä kaksi alas hän syöksyi ahdistelemaan alempana lentäviä maataistelukoneita.&nbsp; Erään IL-koneen ampujan suihku osui polttoainesäiliöön, joka hulmahti räjähtäen tuleen.&nbsp; Muutamassa hetkessä oli maata kohti syöksyvä kone kokonaan liekkien vallassa.&nbsp; Oikaistuaan viime hetkellä <strong>Hattinen</strong> veti koneen jyrkästi taivaalle ja hyppäsi.&nbsp; Koneesta poistuessaan hän sai palovammoja kasvoihinsa, käsiinsä ja jalkoihinsa.</p><p>Hattinen sai surmansa Finnairin lentokapteenina Koivulahden lento-onnettomuudessa 3. tammikuuta 1961.</p><p>(Luutnantti Maunula, Mauri Jaakkko, s. 2.6.1921).</p><p>*</p><p>Ylen esittämässä dokumentissa ltn Mauri Maunula kertoo tästäkin tapauksesta.&nbsp; Hattinen oli jo syöksyssä liekkien keskellä, kun Maunula näki ja huusi radiossa hänelle: Hattinen &ndash; hyppää!&nbsp; Jo kohtaloonsa melkein antautunut Lars Hattinen veti viimeisillä voimillaan rajuun nousuun ja pystyi irtautumaan tuhoon tuomitusta tulisoihdustaan, vakavasti tulen hoitelemana.&nbsp; Hän putosi linjojen väliin, ei-kenenkään &ndash;maalle, josta suomalaiset pystyivät hänet noutamaan ennen venäläisiä ryntääjiä.</p><p>Ja kone, jolla hän lensi, se oli &rdquo;<em>ranskalaista perua olevan Morane Saulnier 406 v tyyppisen, Suomessa moneen kertaan muunnellun, hävittäjän. Koneeseen oli muunmuassa vaihdettu venäläinen moottori ja sen aseistusta oli muuteltu moneen kertaan. Kaikkien uudistusten jälkeenkin kone oli selvästi heikkolahjaisempi kuin saksalainen&quot; Mersu</em>&quot;.&rdquo; (luonnehdinta Raimo Myöhänen).</p><p>Esimies Maunula toteaa dokumentissa koneesta, että se oli jonkinlainen &rdquo;valitut palat&rdquo;.&nbsp; Joku on sanonut, että &rdquo;perunat ja muusi&rdquo;.</p><p>Mainittakon vielä, että dokumentin mukaan ylikersantti Hattinen oli Suomen nuorin lentäjä-ässä, hänen tililleen kirjattiin 6 pudotusta.&nbsp; Hän oli toukokuussa 1944 täyttänyt 21 vuotta.</p><p>Lehdissä kerrottiin tuoreeltaan, että Lars Hattisella oli pudotuksia enemmänkin:</p><p>&rdquo;<em>Jutuissa kerrottiin aluksi lentokapteeni <strong>Lasse Hattisen</strong> sankarillisesta urasta sodan aikana. Hänellä oli taistelulentäjänä 11 pudotusta, mutta &rdquo;vasta yhdeksäs putoaminen vei häneltä hengen</em>&rdquo;. &ndash; Lähde: Turun Sanomat/Veli Junttila <a href="http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/185233/Koivulahden+lentoonnettomuus"><u>http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/185233/Koivulahden+lentoonnettomuus</u></a></p><p>*</p><p>Ks. myös Iltalehti, 16.8.2917; <a href="http://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201708152200327662_tw.shtml"><u>http://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201708152200327662_tw.shtml</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YLE Tv1 esitti uusintana to 17.8.2017 mielenkiintoisen ja mieltä järkyttävän dokumentin Koivulahden lento-onnettomuudesta, joka tapahtui 3.1.1961;

Muisti: Koivulahden murhenäytelmä

Aeron DC-3 –lentokone syöksyi maahan Koivulahdessa (lähellä Vaasaa) tammikuussa 1961.  Kaikki koneessa olleet 25 henkilöä – (kapteeni, perämies ja lentoemäntä sekä 22 matkustajaa) kuolivat.

Suomen pahin lento-onnettomuus nousi otsikoihin monestakin syystä.  Mitä koneessa oikein tapahtui?

Kesto 29 minuuttia.”

*

Ohjelma on nähtävissä Areenassa: https://areena.yle.fi/1-1730444

Huomionarvoista on, että sen on laskurin mukaan katsottu 12.620 kertaa.

*

Koivulahden tragedialla on monta särmää ja murheellista osasuoritusta.  Niistä kertoo tuo korkeatasoinen ohjelma.

Wikipediassa ja sen linkkien takana lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivulahden_lentoturma

Raimo Myöhänen, alan miehiä, käsitteli aihetta omassa blogissaan 1.4.2009;  http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12896-lasse-hattinen-tuomittu-lentaja

Tässä keskityn erääseen näkökohtaan.

*

Jaakko Hyvönen on koonnut ansiokkaat teokset Suomen sodissa tapahtuneista ”kohtalokkaista lennoista”, eli tiedot kaikista ilmavoimien sodan aikana kärsimistä henkilötappioista.

Hyvönen kertoo kaksi hävittäjä-turmaa, joissa hävittäjälentäjä, kersantti Lars Hattinen mainitaan.

*

Tapaus 322

MS-308

Lentolaivue 28

28. kesäkuuta 1944 klo 14 tienoissa ammuttiin MS-308 alas ilmataistelussa Itä-Karjalassa Miinavaaran Juustjärvellä ohjaajan saadessa surmansa.

Ohjaaja, luutnatti PULLIAINEN, Yrjö Vilhelm (26 v.), s. 28.4.1918, Savonlinna.

Neljä MS-konetta lähti klo 13.20 torjuntalennolle Juustjärven suunnalel.  Parvi kohtasi kaksi vihollisen AC-hävittäjää, joiden kanssa käydyn ilmataistelun aikana oma jalkaväkemme alkoi ammuskella koneita.  Tällöin osui 20-millisen panssarintorjutnakiväärin (malli 20 L/39) kranaatti Pulliaisen koneeseen, joka syöksyi pystyssä maahan räjähtäen ja syttyen palamaan.

Taisteluun osallistuneet kersantit Hattinen ja Vahtikari totesivat kumpikin omien aseiden tulituksen.

Juustjärvi sijaitsee noin 45 kilometriä Seesjärven eteläpuolella.

Pulliainen pelastui laskuvarjolla 11. syyskuuta 1941 (tapaus 130).

(Kersantti Hattinen – tapaus 349; kersantti Vahtikari Toivo Uolevi, s. 5.9.1919).

*

Tapaus 349

MS-617

Lentolaivue 28

30. heinäkuuta 1944 klo 10.2o ammuttiin MS-617 alas ilmataistelussa Tolvajärven eteläpuolella ohjaajan pelastuessa laskuvarjolla.

Ohjaaja, ylikersantti HATTINEN, Lars Paul Erich (21 vuotta), s. 16.5.1923, Kuorevesi.

Luutnantti Maunulan parvi oli hälyytysvuorossa Värtsilän kentän laidassa.  Klo 9 aikaan tuli ilmoitus yksinäisestä Pe-2 koneesta ja Maunula lähetti Hattisen ilmaan.  Jonkin ajan kuluttua parvi hälytettiin radiolla torjuntalennolle Tolvajärven suunnalle.  Hattinen kuuli käskyn 4000 metrissä lentäessään ja ehti perille toisten vasta noustessa kentältä.  Seudulla liikkui kolmisenkymmentä maataistelukonetta parinkymmenen AC-hävittäjän suojauksessa. 

Ylivoimasta piittaamatta Hattinen hyökkäsi AC-koneiden kimppuun ja ammuttuaan niistä kaksi alas hän syöksyi ahdistelemaan alempana lentäviä maataistelukoneita.  Erään IL-koneen ampujan suihku osui polttoainesäiliöön, joka hulmahti räjähtäen tuleen.  Muutamassa hetkessä oli maata kohti syöksyvä kone kokonaan liekkien vallassa.  Oikaistuaan viime hetkellä Hattinen veti koneen jyrkästi taivaalle ja hyppäsi.  Koneesta poistuessaan hän sai palovammoja kasvoihinsa, käsiinsä ja jalkoihinsa.

Hattinen sai surmansa Finnairin lentokapteenina Koivulahden lento-onnettomuudessa 3. tammikuuta 1961.

(Luutnantti Maunula, Mauri Jaakkko, s. 2.6.1921).

*

Ylen esittämässä dokumentissa ltn Mauri Maunula kertoo tästäkin tapauksesta.  Hattinen oli jo syöksyssä liekkien keskellä, kun Maunula näki ja huusi radiossa hänelle: Hattinen – hyppää!  Jo kohtaloonsa melkein antautunut Lars Hattinen veti viimeisillä voimillaan rajuun nousuun ja pystyi irtautumaan tuhoon tuomitusta tulisoihdustaan, vakavasti tulen hoitelemana.  Hän putosi linjojen väliin, ei-kenenkään –maalle, josta suomalaiset pystyivät hänet noutamaan ennen venäläisiä ryntääjiä.

Ja kone, jolla hän lensi, se oli ”ranskalaista perua olevan Morane Saulnier 406 v tyyppisen, Suomessa moneen kertaan muunnellun, hävittäjän. Koneeseen oli muunmuassa vaihdettu venäläinen moottori ja sen aseistusta oli muuteltu moneen kertaan. Kaikkien uudistusten jälkeenkin kone oli selvästi heikkolahjaisempi kuin saksalainen" Mersu".” (luonnehdinta Raimo Myöhänen).

Esimies Maunula toteaa dokumentissa koneesta, että se oli jonkinlainen ”valitut palat”.  Joku on sanonut, että ”perunat ja muusi”.

Mainittakon vielä, että dokumentin mukaan ylikersantti Hattinen oli Suomen nuorin lentäjä-ässä, hänen tililleen kirjattiin 6 pudotusta.  Hän oli toukokuussa 1944 täyttänyt 21 vuotta.

Lehdissä kerrottiin tuoreeltaan, että Lars Hattisella oli pudotuksia enemmänkin:

Jutuissa kerrottiin aluksi lentokapteeni Lasse Hattisen sankarillisesta urasta sodan aikana. Hänellä oli taistelulentäjänä 11 pudotusta, mutta ”vasta yhdeksäs putoaminen vei häneltä hengen”. – Lähde: Turun Sanomat/Veli Junttila http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/185233/Koivulahden+lentoonnettomuus

*

Ks. myös Iltalehti, 16.8.2917; http://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201708152200327662_tw.shtml

*

]]>
15 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241441-koivulahden-lento-onnettomuus-ja-havittajalentaja-lars-hattinen#comments Finnair Ilmailu Koivulahden onnettomuus Lars Hattinen Lento-onnettomuus Fri, 18 Aug 2017 09:02:31 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241441-koivulahden-lento-onnettomuus-ja-havittajalentaja-lars-hattinen
Uhkaako ilmavoimia lentäjäkato? http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241409-uhkaako-ilmavoimia-lentajakato <p>Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen kyselyssä jopa 70 prosenttia vastaajista kertoi aikovansa hakeutua siviililentäjäksi kolmen vuoden kuluessa. Kommentoin aihetta <a href="http://www.ksml.fi/kotimaa/Enemmist%C3%B6-sotilaslent%C3%A4jist%C3%A4-mielii-l%C3%A4hivuosina-siviilikoneiden-puikkoihin-%E2%80%93-puolustusministeri-huolissaan/1029535" rel="noopener" target="_blank">Keskisuomalainen-lehdelle</a>.</p><p>Suuren lentäjäjoukon lähtöaikeet eivät ole ongelmaton ilmiö. Valtion enemmistöomisteiselta Finnairilta toivoisinkin rekrytointimalttia ja ymmärrystä maanpuolustustarpeisiin. Lentoyhtiön ei soisi kohdistavan kiinnostustaan maanpuolustuksen kannalta kriittiseen resurssiimme eli parhaassa taistelulentäjäiässä oleviin Ilmavoimien sotilaisiin, joiden koulutus on maksanut yhteiskunnalle miljoonia euroja yhtä lentäjää kohden.</p><p>Sen sijaan olisi perusteltua pohtia uranvaihtomahdollisuuksia niille 45&ndash;50-vuotiaille Ilmavoimien lentäjille, joiden kriittisimmät lentopalvelusvuodet ovat jo ohi tai loppumaisillaan. Tähän Ilmavoimien lentäjien ikäluokkaan Finnair voisi panostaa ja löytää rekrytointiväyliä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.</p><p>On selvää, että valtiotyönantajan on vaikea menestyä palkkakisassa kaupallisia lentoyhtiöitä vastaan. Ilmavoimien lentäjät saavat kuitenkin peruspalkan päälle lentolisää, joka on tällä hetkellä korkein säännöllinen palkanlisä valtiolla.</p><p>&nbsp;</p> Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen kyselyssä jopa 70 prosenttia vastaajista kertoi aikovansa hakeutua siviililentäjäksi kolmen vuoden kuluessa. Kommentoin aihetta Keskisuomalainen-lehdelle.

Suuren lentäjäjoukon lähtöaikeet eivät ole ongelmaton ilmiö. Valtion enemmistöomisteiselta Finnairilta toivoisinkin rekrytointimalttia ja ymmärrystä maanpuolustustarpeisiin. Lentoyhtiön ei soisi kohdistavan kiinnostustaan maanpuolustuksen kannalta kriittiseen resurssiimme eli parhaassa taistelulentäjäiässä oleviin Ilmavoimien sotilaisiin, joiden koulutus on maksanut yhteiskunnalle miljoonia euroja yhtä lentäjää kohden.

Sen sijaan olisi perusteltua pohtia uranvaihtomahdollisuuksia niille 45–50-vuotiaille Ilmavoimien lentäjille, joiden kriittisimmät lentopalvelusvuodet ovat jo ohi tai loppumaisillaan. Tähän Ilmavoimien lentäjien ikäluokkaan Finnair voisi panostaa ja löytää rekrytointiväyliä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.

On selvää, että valtiotyönantajan on vaikea menestyä palkkakisassa kaupallisia lentoyhtiöitä vastaan. Ilmavoimien lentäjät saavat kuitenkin peruspalkan päälle lentolisää, joka on tällä hetkellä korkein säännöllinen palkanlisä valtiolla.

 

]]>
11 http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241409-uhkaako-ilmavoimia-lentajakato#comments Kotimaa #puolustusvoimat Finnair Ilmavoimat Turpo Thu, 17 Aug 2017 09:52:55 +0000 Jussi Niinistö http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241409-uhkaako-ilmavoimia-lentajakato
Älä lupaa jos et osaa http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241141-ala-lupaa-jos-et-osaa <p>Kun Suomeen pyrkii tuhansia pakolaisia, on hienoa, että ihmiset tarjoavat turvaa vaikka turvapaikkaa hakeville. Omaa kotiaan! Kaksi vuotta sitten näin tehtiin ja luultavasti myös eilen.<br /><br />Kannattaa kuitenkin aina miettiä etukäteen haluaako muille suojaa vai itselle julkisuutta. Jos haluaa pakolaisen turva-asunnosta julkisen vihan kohteen, se kannattaa ilmoittaa heti miten julkisuudessa. Jos haluaa auttaa turvapaikanhakijaa, kannattaa toimia hiljaa. Tarvitsijat saavat turvallisen paikan, talo jää palamatta.<br /><br />***<br /><br />Jos olet asiantuntija johdon palkitsemisessa ja perin juurin vihervasemmistolainen samaan aikaan, ota kantaa siihen, miksi johdon palkitsemisjärjestelmiä on huono. Jos olet vihervasemmistolainen, joka ei ymmärrä johdon palkitsemisesta persuakaan enempää, älä opasta muita.<br /><br />Jos olet pörssiyhtiön yhtiökokouksessa suurimman osakkeenomistajan edustajana, tarkasta ennalta suurimman omistajan kanta, esimerkiksi johdon palkkiojärjestelmän osalta. Jos edustamasi tahon julkinen kannanotto on ristiriidassa yhtiökokoukselle tehtyjen ehdotusten kanssa, kerro se pörssiyhtiön yhtiökokouksessa. Siksi yhtiökokous on olemassa. Jos olet hengeltäsi itseäsi täynnä oleva kapitalisti, etsi toinen työpaikka. Et kuulu valtion omistajaohjausyksikköön. Valtio on demokratiassa kapitalistia suurempi.</p><p>***<br /><br />Jos lupaat viisi prosenttia palkastasi johonkin jonkun ehdon täyttyessä, maksa se. Jos et aio käyttää viittä prosenttia, älä lupaa. Älä kerro äläkä lupaa yhtään mitään, jos et ole varma siitä, mitä pystyt tai haluat tai edes osaat pitää.<br /><br />***<br /><br />Juha Sipilä lupasi kotinsa turvapaikanhakijoille julkisesti ja perui lupauksensa. Eero Heliövaara on virkansa mukaan valtion omistusohjauksesta vastaava virkamies, joka yhtiökokouksessa ohitti yhtiökokouksessa edustamansa pääomistajan mielipiteen ja siunasi Finnairin toimitusjohtajan lisäeläkepäätöksen. OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen lupasi itselleen viiden prosentin palkanlaskun, jos Suomen kilpailukykyä parantava sopimus saadaan aikaan. Lupaus palasi Karhisen mieleen, kun Ilta-Sanomat siitä muistutti.<br /><br />Sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa sadat tai tuhannet rivikansalaiset ja ammattitoimittajat, eritoten persujen ja punavihreiden ymmärtäjät, ovat viime päivinä kertoneet, miten Finnairin ja myös muiden pörssiyhtiöiden johtoa pitäisi palkita. Näistä arvioista järki on kovin kaukana.<br /><br />Suuta soukemmalle sorsa, kuten Roope Ankka sanoi.</p> Kun Suomeen pyrkii tuhansia pakolaisia, on hienoa, että ihmiset tarjoavat turvaa vaikka turvapaikkaa hakeville. Omaa kotiaan! Kaksi vuotta sitten näin tehtiin ja luultavasti myös eilen.

Kannattaa kuitenkin aina miettiä etukäteen haluaako muille suojaa vai itselle julkisuutta. Jos haluaa pakolaisen turva-asunnosta julkisen vihan kohteen, se kannattaa ilmoittaa heti miten julkisuudessa. Jos haluaa auttaa turvapaikanhakijaa, kannattaa toimia hiljaa. Tarvitsijat saavat turvallisen paikan, talo jää palamatta.

***

Jos olet asiantuntija johdon palkitsemisessa ja perin juurin vihervasemmistolainen samaan aikaan, ota kantaa siihen, miksi johdon palkitsemisjärjestelmiä on huono. Jos olet vihervasemmistolainen, joka ei ymmärrä johdon palkitsemisesta persuakaan enempää, älä opasta muita.

Jos olet pörssiyhtiön yhtiökokouksessa suurimman osakkeenomistajan edustajana, tarkasta ennalta suurimman omistajan kanta, esimerkiksi johdon palkkiojärjestelmän osalta. Jos edustamasi tahon julkinen kannanotto on ristiriidassa yhtiökokoukselle tehtyjen ehdotusten kanssa, kerro se pörssiyhtiön yhtiökokouksessa. Siksi yhtiökokous on olemassa. Jos olet hengeltäsi itseäsi täynnä oleva kapitalisti, etsi toinen työpaikka. Et kuulu valtion omistajaohjausyksikköön. Valtio on demokratiassa kapitalistia suurempi.

***

Jos lupaat viisi prosenttia palkastasi johonkin jonkun ehdon täyttyessä, maksa se. Jos et aio käyttää viittä prosenttia, älä lupaa. Älä kerro äläkä lupaa yhtään mitään, jos et ole varma siitä, mitä pystyt tai haluat tai edes osaat pitää.

***

Juha Sipilä lupasi kotinsa turvapaikanhakijoille julkisesti ja perui lupauksensa. Eero Heliövaara on virkansa mukaan valtion omistusohjauksesta vastaava virkamies, joka yhtiökokouksessa ohitti yhtiökokouksessa edustamansa pääomistajan mielipiteen ja siunasi Finnairin toimitusjohtajan lisäeläkepäätöksen. OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen lupasi itselleen viiden prosentin palkanlaskun, jos Suomen kilpailukykyä parantava sopimus saadaan aikaan. Lupaus palasi Karhisen mieleen, kun Ilta-Sanomat siitä muistutti.

Sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa sadat tai tuhannet rivikansalaiset ja ammattitoimittajat, eritoten persujen ja punavihreiden ymmärtäjät, ovat viime päivinä kertoneet, miten Finnairin ja myös muiden pörssiyhtiöiden johtoa pitäisi palkita. Näistä arvioista järki on kovin kaukana.

Suuta soukemmalle sorsa, kuten Roope Ankka sanoi.

]]>
61 http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241141-ala-lupaa-jos-et-osaa#comments Kotimaa Finnair Lisäeläke Palkitsemisjärjestelmät Vauramo Yritysjohto Thu, 10 Aug 2017 16:13:23 +0000 Niklas Herlin http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241141-ala-lupaa-jos-et-osaa
Miksi pienemmät eivät saa osuuttaan? http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241052-miksi-vain-pienemmat-eivat-saa-osuuttaan <p>Kun puhutaan pörssiyhtiöiden johtajien palkoista, monet vetoavat siihen, että ei niillä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta kun niitä johtajia on kuitenkin niin vähän. Ihan sama mitä niille maksetaan.&nbsp;&quot;Ja omistajathan ne maksavat -&nbsp;ihan omistaan&quot; (muka). &nbsp;Niin varmaan ajateltiin Finnairin hallituksessakin.</p><p>Mutta kun on kyse meistä pienemmistä. Paperityöläisiä syytetään koko Suomen kilpailukyvyn romuttamisesta, jos vähänkin uskaltautuvat vaatimaan korotuksia tai jotain pientä osuutta tuotetusta arvosta. Metsäteollisuudessa työvoimakustannusten osuus on kokonaiskustannuksista 4-7 %. Eli tuon &quot;johtajien palkitsemislogiikan&quot; mukaan ei ole mitään väliä mitä heille maksetaan. Muut tekijät ovat kuitenkin ratkaisevampia siinä mitä jää omistajien kukkaroihin.</p><p>Monella muullakin alalla olisi mahdollisuus maksaa &quot;ihan mitä pyydetään&quot;, jos hommat järjestettäisiin hyvin ja päästettäisiin porukat ihan oikeasti osallistumaan oman työnsä tekemiseen, ottamaan vastuunsa siitä ja saamaan osuutensa tuloksesta. Tämä koskee myös julkista puolta.</p><p>Tämän kirjoitti paperityöläinen vuodelta 1970. Kankaan paperitehtaalta (Jyväskylä), liima- ja saviosastolta (osasto, jossa sekoitettiin prosessiin menevät liimat ja saviainekset). Tuntipalkka oli 5,30 markkaa, nykyrahassa 7,69 euroa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun puhutaan pörssiyhtiöiden johtajien palkoista, monet vetoavat siihen, että ei niillä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta kun niitä johtajia on kuitenkin niin vähän. Ihan sama mitä niille maksetaan. "Ja omistajathan ne maksavat - ihan omistaan" (muka).  Niin varmaan ajateltiin Finnairin hallituksessakin.

Mutta kun on kyse meistä pienemmistä. Paperityöläisiä syytetään koko Suomen kilpailukyvyn romuttamisesta, jos vähänkin uskaltautuvat vaatimaan korotuksia tai jotain pientä osuutta tuotetusta arvosta. Metsäteollisuudessa työvoimakustannusten osuus on kokonaiskustannuksista 4-7 %. Eli tuon "johtajien palkitsemislogiikan" mukaan ei ole mitään väliä mitä heille maksetaan. Muut tekijät ovat kuitenkin ratkaisevampia siinä mitä jää omistajien kukkaroihin.

Monella muullakin alalla olisi mahdollisuus maksaa "ihan mitä pyydetään", jos hommat järjestettäisiin hyvin ja päästettäisiin porukat ihan oikeasti osallistumaan oman työnsä tekemiseen, ottamaan vastuunsa siitä ja saamaan osuutensa tuloksesta. Tämä koskee myös julkista puolta.

Tämän kirjoitti paperityöläinen vuodelta 1970. Kankaan paperitehtaalta (Jyväskylä), liima- ja saviosastolta (osasto, jossa sekoitettiin prosessiin menevät liimat ja saviainekset). Tuntipalkka oli 5,30 markkaa, nykyrahassa 7,69 euroa.

]]>
14 http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241052-miksi-vain-pienemmat-eivat-saa-osuuttaan#comments Finnair Hallituksen omistajaohjaus Kiky Palkankorotukset Tue, 08 Aug 2017 15:32:38 +0000 Yrjö Eronen http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241052-miksi-vain-pienemmat-eivat-saa-osuuttaan
Halla-Aho, Finnair ja "Luottokorttipakko" http://anttivkantola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241016-halla-aho-finnair-ja-luottokorttipakko <p>OHA-ALLAH<br />äsh ... Halla-Aho siis, olisi mielestäni sopivampi jäljelle jääneiden perussuomalasten presidentti(ehdokas) kuin tuo sinänsä soma kansanedustaja: Laura Huhtasaari. Mutta, onnea ehdokkuudelle. Siitä vaan koko kansan mielipidejohtajaksi tai mielipideohjaajaksi. Muuten ... puhdistus on onnistunut persuissa - enää 2 ulos painostettavaa ja sitten puolue on &quot;mies ja ääni&quot;-puolue.</p><p>JOS MÄ vihjailisin, että haluan eläkkeeseen ylimääräisen osan, niin en varmastikaan saisi &hellip;edes mitään vastausta haaveeseeni. Sillä olen vain kansalainen ja kuluttaja, työjuhta ollut.<br />Toisin olisi, jos olisin isokenkäinen ja isotuloinen; silloin minua kuunneltaisiin eikä maan hallitus tietenkään voisi mitenkään estää lisä-eläkettäni. (Hallitus vain panee täytäntöön Eduskunnan päätökset).<br />Eduskunnalla olisi moniakin keinoja, mutta tiedämme, että siellä tyydyttäisiin syyttämään maan hallitusta asiasta, sillä siellä on liian paljon niitä, jotka tahtoisivat hallitusta haukkumalla hallitukseen nykyisten hallitsijoiden tilalle. Avaus lisäeläkkeestä ainakin valtionohjauksessa olevien yhtiöiden isokenkäisille on tehty. Vaikka Eduskunnassa ei ole edes vielä käsitelty tätä asiaa saati sitten poikkeuslakia yli-eläkkeen hyväksymiseksi tehty, Finnairin johto toteaa, että valtio ei vastustanut. Lue - ja ihmettele, että eikö asiaa muka enää voi korjata. Eduskunnasta se on kiinni, ei hallituksella ole valtuuksia.&nbsp; Muistammehan vielä sen, kun Finnair sai työntekijät, oliko se jopa palkanalennuksiin suostumaan&nbsp; ja sitten pian säästyneen summan kokoinen summa siirrettiin optioihin, vai mitenkä se nyt olikaan. Meteli hetkeksi nousi, mutta ei muuta.&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9761468" rel="nofollow" target="_blank"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9761468</u></a></p><p>&quot;FIPRONIILIÄ käytetään muun muassa koirien ja kissojen iholoisten torjuntaan. Sitä ei kuitenkaan saa käyttää tuotantoeläimiin, sillä se on myrkyllistä ja voi vaurioittaa muun muassa keskushermostoa ja maksaa&quot;<br />Sitä on kuitenkin Tullin mukaan laillisesti tuotu tänäkin vuonna Suomeen ihmisravinnoksi. Elintarvikeviranomaisen mukaan ei ole niin mitään huolta kuluttajilla. Onko tämä siis lupaus: tuokaa lisää ulkomaisia munia?<br />Kas kun kenellekään ei tule mieleen, että STOP sille tuonille.</p><p>SAAT KORTTILUOTON VAHINGOSSAKIN !</p><p>Puustellit ja salakavalat Tuohet kierrän kaukaa - luottokortteja jo aivan tarpeeksi ... <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9756166" rel="nofollow" target="_blank"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9756166</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> OHA-ALLAH
äsh ... Halla-Aho siis, olisi mielestäni sopivampi jäljelle jääneiden perussuomalasten presidentti(ehdokas) kuin tuo sinänsä soma kansanedustaja: Laura Huhtasaari. Mutta, onnea ehdokkuudelle. Siitä vaan koko kansan mielipidejohtajaksi tai mielipideohjaajaksi. Muuten ... puhdistus on onnistunut persuissa - enää 2 ulos painostettavaa ja sitten puolue on "mies ja ääni"-puolue.

JOS MÄ vihjailisin, että haluan eläkkeeseen ylimääräisen osan, niin en varmastikaan saisi …edes mitään vastausta haaveeseeni. Sillä olen vain kansalainen ja kuluttaja, työjuhta ollut.
Toisin olisi, jos olisin isokenkäinen ja isotuloinen; silloin minua kuunneltaisiin eikä maan hallitus tietenkään voisi mitenkään estää lisä-eläkettäni. (Hallitus vain panee täytäntöön Eduskunnan päätökset).
Eduskunnalla olisi moniakin keinoja, mutta tiedämme, että siellä tyydyttäisiin syyttämään maan hallitusta asiasta, sillä siellä on liian paljon niitä, jotka tahtoisivat hallitusta haukkumalla hallitukseen nykyisten hallitsijoiden tilalle. Avaus lisäeläkkeestä ainakin valtionohjauksessa olevien yhtiöiden isokenkäisille on tehty. Vaikka Eduskunnassa ei ole edes vielä käsitelty tätä asiaa saati sitten poikkeuslakia yli-eläkkeen hyväksymiseksi tehty, Finnairin johto toteaa, että valtio ei vastustanut. Lue - ja ihmettele, että eikö asiaa muka enää voi korjata. Eduskunnasta se on kiinni, ei hallituksella ole valtuuksia.  Muistammehan vielä sen, kun Finnair sai työntekijät, oliko se jopa palkanalennuksiin suostumaan  ja sitten pian säästyneen summan kokoinen summa siirrettiin optioihin, vai mitenkä se nyt olikaan. Meteli hetkeksi nousi, mutta ei muuta. 

https://yle.fi/uutiset/3-9761468

"FIPRONIILIÄ käytetään muun muassa koirien ja kissojen iholoisten torjuntaan. Sitä ei kuitenkaan saa käyttää tuotantoeläimiin, sillä se on myrkyllistä ja voi vaurioittaa muun muassa keskushermostoa ja maksaa"
Sitä on kuitenkin Tullin mukaan laillisesti tuotu tänäkin vuonna Suomeen ihmisravinnoksi. Elintarvikeviranomaisen mukaan ei ole niin mitään huolta kuluttajilla. Onko tämä siis lupaus: tuokaa lisää ulkomaisia munia?
Kas kun kenellekään ei tule mieleen, että STOP sille tuonille.

SAAT KORTTILUOTON VAHINGOSSAKIN !

Puustellit ja salakavalat Tuohet kierrän kaukaa - luottokortteja jo aivan tarpeeksi ... https://yle.fi/uutiset/3-9756166

]]>
0 http://anttivkantola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241016-halla-aho-finnair-ja-luottokorttipakko#comments Eläke Finnair Halla-aho Korttiluotto kuluttaja Mon, 07 Aug 2017 19:01:49 +0000 Antti Kantola http://anttivkantola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241016-halla-aho-finnair-ja-luottokorttipakko
Valtio-omistajan tahto, vai vain ystävällinen toivomus? http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240916-valtio-omistajan-tahto-vai-vain-ystavallinen-toivomus <p>Finnairissa päätettiin, että lisäeläkkeitä ei makseta (Toimitusjohtajsa Mika Vehviläinen 9.2.2013).&nbsp; Yhtiö alkoi noudattaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston neuvoa, jonka mielestä lisäeläkkeitä ei enää pidä valtioyhtiöissä käyttää.&nbsp; Vuoden 2016 linjausten perusteella valtio edellyttää omistajana aina, että palkitseminen on kohtuullista ja oikeudenmukaista. Tähän yhtyvät varmasti myös&nbsp; oikeuden ja kohtuuden nimissä kaikki pienomistajat ja suurin osa keskiluokkaista Suomea. Näin ainakin oletan?</p> <p>Ihmeellisintä tässä on kuitenkin, että valtion omistaohjauksesta vastaava ministerin täytyi lukea tämäkin lehdestä, ihan kuin me muukin rahvas.&nbsp; &quot;Finnairista yli 50 prosenttia omistavan valtion kanta on ollut 2012 ja 2016, että lisäeläkkeitä ei käytetä valtioyhtiöissä johdon palkitsemiseen&quot;.&nbsp; Miten tämä on ymmärrettävä?&nbsp; Eikö näitä valtion ohjeita tarvitse noudattaa, vai mistä on kyse?&nbsp;</p> <p>Muistan vielä hyvin muutamien vuosien takaiset ongelmat Finnairissa, jolloin osake laahasi pohjamudissa ja kuitenkin valtion ohjeistuksesta huolimatta silloinen toimari Mika Vehviläinen oli myrskyn silmässä johdon palkkioista ja stay-bonuksista. Muistaakseni Heidi Hautala oli silloin vastaavana ministerinä ja hän kertoi jälkikäteen, ettei näitä palkitsemisia enää voida jälkikäteen muuttaa. Sama juttuhan oli jo aikoinaan Fortumin virheelliset kymmenien miljoonien optiot, jotka jouduttiin maksamaan toimitusjohtajalle ministerin liian vähäisten tietojen tähden koko laskentatavasta, millä option arvot määritellään.&nbsp;</p> <p>Näin tavallisesta kuluttajasta tuntuu ihmeelliseltä, että mitä varten ylipäätään meillä on valtiovarainministeriö, ja siellä runsas joukko toinen toistaan viisaampia ja tietävämpiä asiantuntijoita, mutta itse Suomen hallituksen ministeri pidetään pimennossa ja tietämättömänä, miten valtion asioita hoidetaan ja valvotaan? Katselin &nbsp; vuoden 2013 ministeriön hallintokuluja, eivätkä ne ole mitenkään vähäisiä.&nbsp; Työntekijöitä oli tuolloin 397 ja&nbsp; hallinnon toimintamenoihin kului 37.448.000 &euro;, ei mikään pieni summa.&nbsp; Luulisi, että sieltä tieto kantautuisi myöskin ministerin korviin ennen kuin lehdet siitä kirjoittavat. (kiitos HS:n taloustoimitus!) &nbsp;</p> <p>Hallitusammattilaisten rooli on myös hyvin suuri, kun määritellään johdon palkkausta ja muita etuja. Usein&nbsp; tulee kyllä ihmeteltyä, että mitä annettavaa aina näillä samoilla kierretetyillä ammattilaisilla on, jotka voivat tulla täysin erilaisilta aloilta ja melkoisen suppealla kokemuksella, ainakin näin puusta katsoen. Piiri pieni pyörii, ja samat ihmiset pyörivät monissa hallituksissa, joka jo herättää epäilyksiä yhteisistä intresseistä, mitä tulee jatkuviin palkkojen ja muiden etujen nostamiseen. &nbsp;</p> <p>Valtioyhtiöissä odottaisi jotain parempaa käytäntöä ja vakavampaa suhtautumista valtion suosituksiin, jo tämän veronkierron hillitsemiseksi, mikä tällä lisäeläkkeellä on nähtävästi hyvin ominaista. Lisäeläke on käytännössä lisäpalkka, mikä samalla siirtää ja pienentää veronmaksua.&nbsp; Ei se ainakaan herätä luottamusta valtioyhtiön toimintaan, jos se antaa tämän valua sormiensa läpi, ilman mitään sanktioita. Valtio&nbsp; omistaa Finnairista 55,8 prosenttia, joten sillä pitäisi olla myöskin määräysvalta yhtiössä.&nbsp; Vai eikö ole?&nbsp; Antaako se päätösvallan yhtiön löperölle hallitukselle, joka ei omia&nbsp; lupauksiaan pysty pitämään muutamaa vuotta kauempaa.&nbsp;</p> <p>&quot;Taloustieteellä on peiliin katsomisen paikka, sanoo Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz. Hän uskoo, että valtavirran talousteoriat ovat johtaneet kasvavaan epätasa-arvoon. Stiglitz pitää Yhdysvaltojen talousmallia epäonnistuneena, koska tavallisten kansalaisten tulot ovat polkeneet paikallaan jo neljännesvuosisadan. Samaan aikaan rikkaat ovat rikastuneet.&quot; &nbsp; Eipä tarvitse olla&nbsp; kummoinenkaan tietäjä, kun tähän voivat kaikki helposti uskoa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Finnairissa päätettiin, että lisäeläkkeitä ei makseta (Toimitusjohtajsa Mika Vehviläinen 9.2.2013).  Yhtiö alkoi noudattaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston neuvoa, jonka mielestä lisäeläkkeitä ei enää pidä valtioyhtiöissä käyttää.  Vuoden 2016 linjausten perusteella valtio edellyttää omistajana aina, että palkitseminen on kohtuullista ja oikeudenmukaista. Tähän yhtyvät varmasti myös  oikeuden ja kohtuuden nimissä kaikki pienomistajat ja suurin osa keskiluokkaista Suomea. Näin ainakin oletan?

Ihmeellisintä tässä on kuitenkin, että valtion omistaohjauksesta vastaava ministerin täytyi lukea tämäkin lehdestä, ihan kuin me muukin rahvas.  "Finnairista yli 50 prosenttia omistavan valtion kanta on ollut 2012 ja 2016, että lisäeläkkeitä ei käytetä valtioyhtiöissä johdon palkitsemiseen".  Miten tämä on ymmärrettävä?  Eikö näitä valtion ohjeita tarvitse noudattaa, vai mistä on kyse? 

Muistan vielä hyvin muutamien vuosien takaiset ongelmat Finnairissa, jolloin osake laahasi pohjamudissa ja kuitenkin valtion ohjeistuksesta huolimatta silloinen toimari Mika Vehviläinen oli myrskyn silmässä johdon palkkioista ja stay-bonuksista. Muistaakseni Heidi Hautala oli silloin vastaavana ministerinä ja hän kertoi jälkikäteen, ettei näitä palkitsemisia enää voida jälkikäteen muuttaa. Sama juttuhan oli jo aikoinaan Fortumin virheelliset kymmenien miljoonien optiot, jotka jouduttiin maksamaan toimitusjohtajalle ministerin liian vähäisten tietojen tähden koko laskentatavasta, millä option arvot määritellään. 

Näin tavallisesta kuluttajasta tuntuu ihmeelliseltä, että mitä varten ylipäätään meillä on valtiovarainministeriö, ja siellä runsas joukko toinen toistaan viisaampia ja tietävämpiä asiantuntijoita, mutta itse Suomen hallituksen ministeri pidetään pimennossa ja tietämättömänä, miten valtion asioita hoidetaan ja valvotaan? Katselin   vuoden 2013 ministeriön hallintokuluja, eivätkä ne ole mitenkään vähäisiä.  Työntekijöitä oli tuolloin 397 ja  hallinnon toimintamenoihin kului 37.448.000 €, ei mikään pieni summa.  Luulisi, että sieltä tieto kantautuisi myöskin ministerin korviin ennen kuin lehdet siitä kirjoittavat. (kiitos HS:n taloustoimitus!)  

Hallitusammattilaisten rooli on myös hyvin suuri, kun määritellään johdon palkkausta ja muita etuja. Usein  tulee kyllä ihmeteltyä, että mitä annettavaa aina näillä samoilla kierretetyillä ammattilaisilla on, jotka voivat tulla täysin erilaisilta aloilta ja melkoisen suppealla kokemuksella, ainakin näin puusta katsoen. Piiri pieni pyörii, ja samat ihmiset pyörivät monissa hallituksissa, joka jo herättää epäilyksiä yhteisistä intresseistä, mitä tulee jatkuviin palkkojen ja muiden etujen nostamiseen.  

Valtioyhtiöissä odottaisi jotain parempaa käytäntöä ja vakavampaa suhtautumista valtion suosituksiin, jo tämän veronkierron hillitsemiseksi, mikä tällä lisäeläkkeellä on nähtävästi hyvin ominaista. Lisäeläke on käytännössä lisäpalkka, mikä samalla siirtää ja pienentää veronmaksua.  Ei se ainakaan herätä luottamusta valtioyhtiön toimintaan, jos se antaa tämän valua sormiensa läpi, ilman mitään sanktioita. Valtio  omistaa Finnairista 55,8 prosenttia, joten sillä pitäisi olla myöskin määräysvalta yhtiössä.  Vai eikö ole?  Antaako se päätösvallan yhtiön löperölle hallitukselle, joka ei omia  lupauksiaan pysty pitämään muutamaa vuotta kauempaa. 

"Taloustieteellä on peiliin katsomisen paikka, sanoo Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz. Hän uskoo, että valtavirran talousteoriat ovat johtaneet kasvavaan epätasa-arvoon. Stiglitz pitää Yhdysvaltojen talousmallia epäonnistuneena, koska tavallisten kansalaisten tulot ovat polkeneet paikallaan jo neljännesvuosisadan. Samaan aikaan rikkaat ovat rikastuneet."   Eipä tarvitse olla  kummoinenkaan tietäjä, kun tähän voivat kaikki helposti uskoa.

 

 

]]>
23 http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240916-valtio-omistajan-tahto-vai-vain-ystavallinen-toivomus#comments Finnair Fri, 04 Aug 2017 19:23:36 +0000 kaija kelhu http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240916-valtio-omistajan-tahto-vai-vain-ystavallinen-toivomus
Onko Suomella varaa lopettaa yleisilmailu Helsingissä? http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240191-onko-suomella-varaa-lopettaa-yleisilmailu-helsingissa <p>Aamulehti uutisoi 12.7. miten Tampere-Pirkkala voittaa Helsingin ajaessa alas yleisilmailutoimintaa ja koulutusta. Taustalla ovat myös suuret julkiset investoinnit joilla Tampere-Pirkkalan toimintaa ja lentokoulutusta tuetaan. Yle uutisoi 13.7. Tampere-Pirkkalan matkustajamäärien, varsinkin kansainvälisten, kasvusta. Lentoliikenne kasvaa nyt huimaa vauhtia, ja lentoyhtiöt kamppailevat lentäjäpulan kanssa.</p><p>Pirkkalassa on uutisen mukaan koulutuksessa nyt noin 100 lentäjää, suunnilleen saman verran kuin Helsingin Malmilla tukehduttamisyrityksistä huolimatta. Vuosittain uusia lentäjiä valmistuu molemmista paikoista noin 30, joten akuuttiin lentäjäpulaan saadaan odottaa ratkaisua vielä pitkään. Tässä tilanteessa Helsinki-Malmin alasajo olisi alan ja Suomen ilmailun kannalta kohtalokasta. Tampereelle on vaikeaa ja kallista saada kouluttajia. Ilmailuklusterin luonnollinen keskus on pääkaupunkiseudulla.</p><p>Valtion on nyt syytä tarttua rivakasti toimeen. Yleisilmailun ja ilmailukoulutuksen mahdollisuudet pääkaupunkiseudulla on taattava, kuten hallitus kehysriihessään 2014 edellytti. Luonnollisin ja kestävän kehityksen kannalta ilmiselvä paikka on Helsinki-Malmin lentoasema. Vaikka asia ei kiinnostaisikaan Helsinkiä, on asia valtakunnallisesti niin merkittävä, että valtion pitää käyttää valtaansa. Tulevina vuosina pääkaupunkiseudun saavutettavuus ei voi olla vain raskaan reittiliikenteen varassa, jos alueelle halutaan esimerkiksi EU-virastoja.&nbsp; Vantaan lentoaseman tulevakin kapasiteetti on syöty jo etukäteen.</p><p>Helsinki on valmis neuvottelemaan Malmin lentoasema-alueen maanvaihdosta, mikäli valtio tekee konkreettisen ehdotuksen riittävän korkealta taholta. Tässä tapauksessa riittävän korkea taho olisi varmasti ympäristöministeri tai liikenne- ja viestintäministeri, joko yhdessä tai erikseen. Valtion omistamaa Ilmalan maa-aluetta on jo ehdotettukin vaihtoon, joten nyt virkamiehet pitää laittaa töihin valmistelemaan konkreettinen ehdotus.</p><p>Ilmailu kasvaa ja muuttuu nyt. Sähköinen ilmailu tulee yllättävän nopeasti. Suomi voi olla pioneeri tiettömässä logistiikassa kuten oli aikanaan langattomassa viestinnässä. Vastuuministeriöiden pitää edistää asiaa pikaisesti: lentokoulutus ja lentokentät pitää ottaa liikennemuotojen kehittämisen ykköskohteeksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamulehti uutisoi 12.7. miten Tampere-Pirkkala voittaa Helsingin ajaessa alas yleisilmailutoimintaa ja koulutusta. Taustalla ovat myös suuret julkiset investoinnit joilla Tampere-Pirkkalan toimintaa ja lentokoulutusta tuetaan. Yle uutisoi 13.7. Tampere-Pirkkalan matkustajamäärien, varsinkin kansainvälisten, kasvusta. Lentoliikenne kasvaa nyt huimaa vauhtia, ja lentoyhtiöt kamppailevat lentäjäpulan kanssa.

Pirkkalassa on uutisen mukaan koulutuksessa nyt noin 100 lentäjää, suunnilleen saman verran kuin Helsingin Malmilla tukehduttamisyrityksistä huolimatta. Vuosittain uusia lentäjiä valmistuu molemmista paikoista noin 30, joten akuuttiin lentäjäpulaan saadaan odottaa ratkaisua vielä pitkään. Tässä tilanteessa Helsinki-Malmin alasajo olisi alan ja Suomen ilmailun kannalta kohtalokasta. Tampereelle on vaikeaa ja kallista saada kouluttajia. Ilmailuklusterin luonnollinen keskus on pääkaupunkiseudulla.

Valtion on nyt syytä tarttua rivakasti toimeen. Yleisilmailun ja ilmailukoulutuksen mahdollisuudet pääkaupunkiseudulla on taattava, kuten hallitus kehysriihessään 2014 edellytti. Luonnollisin ja kestävän kehityksen kannalta ilmiselvä paikka on Helsinki-Malmin lentoasema. Vaikka asia ei kiinnostaisikaan Helsinkiä, on asia valtakunnallisesti niin merkittävä, että valtion pitää käyttää valtaansa. Tulevina vuosina pääkaupunkiseudun saavutettavuus ei voi olla vain raskaan reittiliikenteen varassa, jos alueelle halutaan esimerkiksi EU-virastoja.  Vantaan lentoaseman tulevakin kapasiteetti on syöty jo etukäteen.

Helsinki on valmis neuvottelemaan Malmin lentoasema-alueen maanvaihdosta, mikäli valtio tekee konkreettisen ehdotuksen riittävän korkealta taholta. Tässä tapauksessa riittävän korkea taho olisi varmasti ympäristöministeri tai liikenne- ja viestintäministeri, joko yhdessä tai erikseen. Valtion omistamaa Ilmalan maa-aluetta on jo ehdotettukin vaihtoon, joten nyt virkamiehet pitää laittaa töihin valmistelemaan konkreettinen ehdotus.

Ilmailu kasvaa ja muuttuu nyt. Sähköinen ilmailu tulee yllättävän nopeasti. Suomi voi olla pioneeri tiettömässä logistiikassa kuten oli aikanaan langattomassa viestinnässä. Vastuuministeriöiden pitää edistää asiaa pikaisesti: lentokoulutus ja lentokentät pitää ottaa liikennemuotojen kehittämisen ykköskohteeksi.

]]>
5 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240191-onko-suomella-varaa-lopettaa-yleisilmailu-helsingissa#comments Finnair Ilmailu Kansainvälistyminen Malmin lentoasema Saavutettavuus Mon, 17 Jul 2017 07:36:43 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240191-onko-suomella-varaa-lopettaa-yleisilmailu-helsingissa
Helsinki-Vantaa on Vironkin portti maailmalle http://pekkalinnainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232770-helsinki-vantaa-on-vironkin-portti-maailmalle <p>Viron kansainvälinen edustuslentokenttä ei sijaitse Tallinnassa, vaan Vantaalla, josta tulisi luoda tiheä ja mukava yhdysliikenne yli Suomenlahden. Näin arvioi virolaisessa&nbsp;<a href="http://www.aripaev.ee/arvamused/2017/02/26/jaak-roosaare-eesti-varav-soomes-peab-korda-saama-edukas-eesti" target="_blank">Äripäev</a>-talouslehdessä sijoittaja&nbsp;<em>Jaak Roosaare</em>. Helsinki-Vantaan reittiverkosto saa kehuja &ndash; toisin kuin &quot;kujanjuoksuksi&quot; kutsuttu jatkoyhteys Tallinnaan.</p><p>Yritysjohtaja muistuttaa kehnon ensivaikutelman vaaroista. Heinäkuusta alkaen näille altistumme yhä enemmän myös me suomalaiset, kun Viron EU-puheenjohtajakausi alkaa ja korkeat virkamatkat Helsinki-Vantaan kautta Tallinnaan tihenevät.</p><p>Jaak Roosaare kuvailee matkakokemuksiaan värikkäästi:</p><p><em>&quot;Lentomatka on mukava siihen saakka, kunnes tulee lentää edelleen Helsingistä Tallinnaan. Yllättäen selviää, ettei matkalaukku sovi lentokoneeseen, ruoaksi on vain yksi suklaakonvehti ja &ndash; mikä hulluinta &ndash; lentokonetta tulee odottaa ensin kellarissa, sitten bussissa ja lopuksi pakkasessa lentokoneen portailla.</em></p><p><em><em>Sama toistuu hiukan myöhemmin, kun laskeudut Tallinnaan. Edes hissiä ei ole: pyörätuolill</em>a kulkevan ihmisen ei ilmeisesti tarvitse lainkaan päästä Tallinnaan. Lentoja varten Helsingissä ei ole varattu edes omaa porttia, vaan sitä varten on luotu jokin omituinen välimuoto, jota on vaikea löytää. Tavallisen numeron sijaa on numeron ja kirjaimen yhdistelmä, paikka itse sijaitsee kellarissa.&rdquo;</em></p><p><strong>Joustavia koneenvaihtoja Viron EU-puheenjohtajakautena</strong></p><p>Kärkevimmin Roosaare arvostelee Viron uutta lentoyhtiötä Nordicaa, &quot;kansallista rahanpolttofirmaa&quot;. Hän määräisi sen ensisijaiseksi missioksi liikenteen Helsinki-Vantaalle, jonne yhtiö ei ole ainakaan toistaiseksi lentänyt. Strategisen kumppaninsakin Nordica on katsonut hyväksi hakea kauempaa: ensin slovenialaisen Adria Airwaysin ja nyttemmin LOT:n, joka korostaa Varsovaa kehittyvänä solmukohtana.</p><p>Finnairissa Viron EU-puheenjohtajuus on otettu jo hyvissä ajoin huomioon. Syksyllä Helsingin ja Tallinnan päivittäisten vuorojen määrä on luvattu nostaa seitsemästä yhdeksään. Tarkoitus on ottaa huomioon myös joustavat jatkoyhteydet. Ehkä tällöin voisi &ndash; puhtaasti itsekkäistä Suomen ja Helsinki-Vantaan mainesyistä &ndash; etsiä myös mukavampia ratkaisuja koneenvaihtoon kahden maan yhteisellä edustuskentällä?</p><p>Helsinki-Vantaa ei ole Suomen ja Viron liitoskohta vain virkamiehille ja liikematkustajille. Se on sitä myös kaukomatkailijoille, mistä voi vakuuttua kohdatessaan yhä runsaammin kiinalaisia Tallinnan laivoilla ja kaduilla. <em>&rdquo;Tallinnan vetovoiman takuuna on lähellä sijaitseva kansainvälinen lentokenttä, johon laskeutuu viikoittain 85 reittilentoa Aasiasta.&rdquo; </em>Näin vihjailevasti kirjoitin kuukausi sitten <a href="http://epl.delfi.ee/news/arvamus/pekka-linnainen-soomes-ei-ole-eesti-enam-valismaa-ja-helsingi-atraktiivseim-turismiobjekt-on-tallinna-vanalinn?id=77157698" target="_blank">Eesti Päevalehdessä</a>. Tosin vastavuoroisesti totesin, että Helsingin vetovoimaisin nähtävyys on Tallinnan vanhakaupunki.</p><p>Näin sulautuu kaksoispääkaupunkimme. Enterprise Estonian pitkäaikainen Suomen-johtaja <em>Valdar Liive</em> on visioinut jopa <a href="http://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/visio-ii-suomi-viro-kauppasuhteet-vuonna-2117" target="_blank">kaksoislentokenttää</a>, jonka Vantaan ja Tallinnan terminaalit palvelisivat Suomea ja Viroa liikenteellisesti yhdistettynä kokonaisuutena. Ehkä se olisi Jaak Roosaaren toiveiden täyttymys.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viron kansainvälinen edustuslentokenttä ei sijaitse Tallinnassa, vaan Vantaalla, josta tulisi luoda tiheä ja mukava yhdysliikenne yli Suomenlahden. Näin arvioi virolaisessa Äripäev-talouslehdessä sijoittaja Jaak Roosaare. Helsinki-Vantaan reittiverkosto saa kehuja – toisin kuin "kujanjuoksuksi" kutsuttu jatkoyhteys Tallinnaan.

Yritysjohtaja muistuttaa kehnon ensivaikutelman vaaroista. Heinäkuusta alkaen näille altistumme yhä enemmän myös me suomalaiset, kun Viron EU-puheenjohtajakausi alkaa ja korkeat virkamatkat Helsinki-Vantaan kautta Tallinnaan tihenevät.

Jaak Roosaare kuvailee matkakokemuksiaan värikkäästi:

"Lentomatka on mukava siihen saakka, kunnes tulee lentää edelleen Helsingistä Tallinnaan. Yllättäen selviää, ettei matkalaukku sovi lentokoneeseen, ruoaksi on vain yksi suklaakonvehti ja – mikä hulluinta – lentokonetta tulee odottaa ensin kellarissa, sitten bussissa ja lopuksi pakkasessa lentokoneen portailla.

Sama toistuu hiukan myöhemmin, kun laskeudut Tallinnaan. Edes hissiä ei ole: pyörätuolilla kulkevan ihmisen ei ilmeisesti tarvitse lainkaan päästä Tallinnaan. Lentoja varten Helsingissä ei ole varattu edes omaa porttia, vaan sitä varten on luotu jokin omituinen välimuoto, jota on vaikea löytää. Tavallisen numeron sijaa on numeron ja kirjaimen yhdistelmä, paikka itse sijaitsee kellarissa.”

Joustavia koneenvaihtoja Viron EU-puheenjohtajakautena

Kärkevimmin Roosaare arvostelee Viron uutta lentoyhtiötä Nordicaa, "kansallista rahanpolttofirmaa". Hän määräisi sen ensisijaiseksi missioksi liikenteen Helsinki-Vantaalle, jonne yhtiö ei ole ainakaan toistaiseksi lentänyt. Strategisen kumppaninsakin Nordica on katsonut hyväksi hakea kauempaa: ensin slovenialaisen Adria Airwaysin ja nyttemmin LOT:n, joka korostaa Varsovaa kehittyvänä solmukohtana.

Finnairissa Viron EU-puheenjohtajuus on otettu jo hyvissä ajoin huomioon. Syksyllä Helsingin ja Tallinnan päivittäisten vuorojen määrä on luvattu nostaa seitsemästä yhdeksään. Tarkoitus on ottaa huomioon myös joustavat jatkoyhteydet. Ehkä tällöin voisi – puhtaasti itsekkäistä Suomen ja Helsinki-Vantaan mainesyistä – etsiä myös mukavampia ratkaisuja koneenvaihtoon kahden maan yhteisellä edustuskentällä?

Helsinki-Vantaa ei ole Suomen ja Viron liitoskohta vain virkamiehille ja liikematkustajille. Se on sitä myös kaukomatkailijoille, mistä voi vakuuttua kohdatessaan yhä runsaammin kiinalaisia Tallinnan laivoilla ja kaduilla. ”Tallinnan vetovoiman takuuna on lähellä sijaitseva kansainvälinen lentokenttä, johon laskeutuu viikoittain 85 reittilentoa Aasiasta.” Näin vihjailevasti kirjoitin kuukausi sitten Eesti Päevalehdessä. Tosin vastavuoroisesti totesin, että Helsingin vetovoimaisin nähtävyys on Tallinnan vanhakaupunki.

Näin sulautuu kaksoispääkaupunkimme. Enterprise Estonian pitkäaikainen Suomen-johtaja Valdar Liive on visioinut jopa kaksoislentokenttää, jonka Vantaan ja Tallinnan terminaalit palvelisivat Suomea ja Viroa liikenteellisesti yhdistettynä kokonaisuutena. Ehkä se olisi Jaak Roosaaren toiveiden täyttymys.

]]>
1 http://pekkalinnainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232770-helsinki-vantaa-on-vironkin-portti-maailmalle#comments Finavia Finnair Helsinki-Vantaan lentoasema Lentoliikenne Viro Mon, 06 Mar 2017 10:45:47 +0000 Pekka Linnainen http://pekkalinnainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232770-helsinki-vantaa-on-vironkin-portti-maailmalle
Suomen kehno lentoliikenne tulee kalliiksi kansantaloudellemme http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227068-suomen-kehno-lentoliikenne-tulee-kalliiksi-kansantaloudellemme <p>Suomen lentolippujen korkeasta&nbsp;hintatasosta&nbsp;on käyty vilkasta keskusteluja jo vuosien ajan. Viimeksi&nbsp;Finavia on&nbsp;vastannut valituksiin kertomalla, että&nbsp;lentolippujen reaaliset hinnat ovat laskeneet Suomessa 90-luvun&nbsp;alun&nbsp;jälkeen.&nbsp;Tämä on toki erittäin&nbsp;hyvä uutinen, mutta globaalisti lentolippujen hinnat ovat romahtaneet. Reilussa 40 vuodessa&nbsp;lentolippujen&nbsp;hinnasta on sulanut noin 70&nbsp;%.&nbsp;</p><p>Kilpailun lisääntyminen ja&nbsp;lippujen&nbsp;halpuutus&nbsp;ovat johtaneet&nbsp;globaalisti&nbsp;siihen, että samassa ajassa&nbsp;lentomatkustajien määrä on viisinkertaistanut.&nbsp;Koko alan vahvan kehityksen suurimpana vaikuttimena on pidetty&nbsp;juuri kilpailun lisääntymistä.&nbsp;Seuraava pelkistys kuvaa tilannetta hyvin:&nbsp;ennen vanhaan&nbsp;lentolippujen hinnat olivat&nbsp;pilvissä&nbsp;ja matkustajamäärät maissa, nykyään lippujen hinnat&nbsp;on&nbsp;maissa ja lentomatkustajien määrä pilvissä.&nbsp;</p><p>Suomen lentolippujen historiallisesta hintakehityksestä ei ole&nbsp;julkaistu erillistä tutkimusta, mutta jos lippujen hinnat tosiaankin ovat romahtaneet, miksi Suomen kotimaan lentoliikenne ei ole kehittynyt laisinkaan 25 vuoteen? Globaalisti&nbsp;lentomatkustajien määrä on kasvanut&nbsp;noin 5 % vuodessa, mutta Suomen kansallisissa strategioissa&nbsp;on&nbsp;jopa ennustettu&nbsp;matkustajamäärien laskua.&nbsp;Miksi globaali kasvuala ei voi hyvin Suomessa ja onko Suomi pysynyt&nbsp;sittenkään&nbsp;mukana lentoliikenteen hintakilpailussa? Ja mikä on Finavian ja Finnairin rooli tässä karmeassa yhtälössä?&nbsp;Kahdessakin kansainvälisessä vertailussa Suomen lentolippujen hinta on nimittäin osoittanut yhdeksi maailman kalleimmista.&nbsp;Erityisesti Suomen kotimaan lentäminen on&nbsp;ökyhintaista&nbsp;muihin maihin verrattuna.</p><p>Olisi mielenkiintoista nähdä&nbsp;lentolippujen&nbsp;historiallinen hintakehitys&nbsp;myös Suomesta, mutta huomattavasti mielenkiintoisempi vertailukohta on nykyhetki&nbsp;suhteessa muihin maihin&nbsp;ja ennen kaikkea suunnitelma siitä, miten Suomi pysyy mukana kansainvälisessä kilpailussa?&nbsp;Lentoliikenteen merkitys kansantaloudelle, maan kansainvälistymiselle sekä erityisesti ulkomaankaupalle on kriittinen. Samalla kun lentomatkustamisen määrä on kasvanut globaalisti 50-luvulta moninkertaiseksi, on maailmankaupan arvo satamiljoonaakertaistunut.&nbsp;Tämä korrelaatio&nbsp;ei ole sattumaa: monet kansainväliset tutkimukset ovat nostaneet lentoliikenteen yhdeksi talouskasvun päädraivereista.&nbsp;Suomessa lentoasemien aluetaloudellinen vaikutus on noin 8 miljardia euroa vuodessa. Paljonko&nbsp;se olisi, jos lentoliikenne kasvaisi muun maailman tahtiin?</p><p>Kalliilla lentolipuilla on suora vaikutus Suomen vientituloon ja kansainvälisen matkailun kehittymiseen.&nbsp;Lapin kansainvälinen matkailu on kasvanut 6,5 % vuodessa viimeisen 25 vuoden ajan. Kasvu olisi moninkertaista, mikäli lentomatkustaminen kasvaisi samaan tahtiin matkailun kehittymisen kanssa. Suomi on aivan liian vaikeasti saavutettava.</p><p>Uskomattomimmalta tässä kaikessa kuitenkin tuntuu, että Kemi-Tornion lentoasemaa ollaan edelleen Finavian toimesta lakkauttamassa, vaikka alueella synnytetään noin 8 % Suomen vientitulosta.&nbsp;Tällä hetkellä muutaman tunnin kokoukseen&nbsp;saapuminen päämarkkinoilta Meri-Lappiin kestää noin 3,5 päivää. Sellaiset aikataulut eivät edistä matkustamista tai vientituotteiden myyntiä. Finavian ja Finnairin epäterveen monopolin vuosikymmeniä kestänyt suojelu tulee todella kalliiksi kansantaloudellemme ja se on lopetettava.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen lentolippujen korkeasta hintatasosta on käyty vilkasta keskusteluja jo vuosien ajan. Viimeksi Finavia on vastannut valituksiin kertomalla, että lentolippujen reaaliset hinnat ovat laskeneet Suomessa 90-luvun alun jälkeen. Tämä on toki erittäin hyvä uutinen, mutta globaalisti lentolippujen hinnat ovat romahtaneet. Reilussa 40 vuodessa lentolippujen hinnasta on sulanut noin 70 %. 

Kilpailun lisääntyminen ja lippujen halpuutus ovat johtaneet globaalisti siihen, että samassa ajassa lentomatkustajien määrä on viisinkertaistanut. Koko alan vahvan kehityksen suurimpana vaikuttimena on pidetty juuri kilpailun lisääntymistä. Seuraava pelkistys kuvaa tilannetta hyvin: ennen vanhaan lentolippujen hinnat olivat pilvissä ja matkustajamäärät maissa, nykyään lippujen hinnat on maissa ja lentomatkustajien määrä pilvissä. 

Suomen lentolippujen historiallisesta hintakehityksestä ei ole julkaistu erillistä tutkimusta, mutta jos lippujen hinnat tosiaankin ovat romahtaneet, miksi Suomen kotimaan lentoliikenne ei ole kehittynyt laisinkaan 25 vuoteen? Globaalisti lentomatkustajien määrä on kasvanut noin 5 % vuodessa, mutta Suomen kansallisissa strategioissa on jopa ennustettu matkustajamäärien laskua. Miksi globaali kasvuala ei voi hyvin Suomessa ja onko Suomi pysynyt sittenkään mukana lentoliikenteen hintakilpailussa? Ja mikä on Finavian ja Finnairin rooli tässä karmeassa yhtälössä? Kahdessakin kansainvälisessä vertailussa Suomen lentolippujen hinta on nimittäin osoittanut yhdeksi maailman kalleimmista. Erityisesti Suomen kotimaan lentäminen on ökyhintaista muihin maihin verrattuna.

Olisi mielenkiintoista nähdä lentolippujen historiallinen hintakehitys myös Suomesta, mutta huomattavasti mielenkiintoisempi vertailukohta on nykyhetki suhteessa muihin maihin ja ennen kaikkea suunnitelma siitä, miten Suomi pysyy mukana kansainvälisessä kilpailussa? Lentoliikenteen merkitys kansantaloudelle, maan kansainvälistymiselle sekä erityisesti ulkomaankaupalle on kriittinen. Samalla kun lentomatkustamisen määrä on kasvanut globaalisti 50-luvulta moninkertaiseksi, on maailmankaupan arvo satamiljoonaakertaistunut. Tämä korrelaatio ei ole sattumaa: monet kansainväliset tutkimukset ovat nostaneet lentoliikenteen yhdeksi talouskasvun päädraivereista. Suomessa lentoasemien aluetaloudellinen vaikutus on noin 8 miljardia euroa vuodessa. Paljonko se olisi, jos lentoliikenne kasvaisi muun maailman tahtiin?

Kalliilla lentolipuilla on suora vaikutus Suomen vientituloon ja kansainvälisen matkailun kehittymiseen. Lapin kansainvälinen matkailu on kasvanut 6,5 % vuodessa viimeisen 25 vuoden ajan. Kasvu olisi moninkertaista, mikäli lentomatkustaminen kasvaisi samaan tahtiin matkailun kehittymisen kanssa. Suomi on aivan liian vaikeasti saavutettava.

Uskomattomimmalta tässä kaikessa kuitenkin tuntuu, että Kemi-Tornion lentoasemaa ollaan edelleen Finavian toimesta lakkauttamassa, vaikka alueella synnytetään noin 8 % Suomen vientitulosta. Tällä hetkellä muutaman tunnin kokoukseen saapuminen päämarkkinoilta Meri-Lappiin kestää noin 3,5 päivää. Sellaiset aikataulut eivät edistä matkustamista tai vientituotteiden myyntiä. Finavian ja Finnairin epäterveen monopolin vuosikymmeniä kestänyt suojelu tulee todella kalliiksi kansantaloudellemme ja se on lopetettava. 

 

]]>
1 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227068-suomen-kehno-lentoliikenne-tulee-kalliiksi-kansantaloudellemme#comments Finavia Finnair Lentoliikenne Wed, 30 Nov 2016 10:20:36 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227068-suomen-kehno-lentoliikenne-tulee-kalliiksi-kansantaloudellemme
Oneworldista jäljellä pisteet ja tasot, laukkujen saumaton siirto loppui http://jniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223340-oneworldista-jaljella-pisteet-ja-tasot-laukkujen-saumaton-siirto-loppui <p>&nbsp;</p><p>Finnair&nbsp; on ilmeisesti jättänyt tiedottamatta - ainakaan laajasti -&nbsp; oneworld-allianssinsa&nbsp; oleellisesta heikennyksestä:&nbsp; liittolaistenkaan laukkuja&nbsp; ei enää siirretä vaihtokentillä,&nbsp; jos jatkosegmentti&nbsp;ei ole samalla lipulla. Muutos on tapahtunut jo&nbsp;kesäkuussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Havahduin&nbsp; nyt sattuman kautta&nbsp; siihen, että&nbsp; minun on jätettävä laukku HK:ssa kaupunkiin&nbsp;ja haettava se erikseen tässä joskus. En pystyisi yön tunteina&nbsp; hoitamaan&nbsp;omatoimisesti siirtoa BKK:ssa. Jos jotain BKK:n&nbsp;tilanteen haasteellisuus &nbsp;kiinnostaa, kerron siitä tämän&nbsp; jutun lopussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jossain päin&nbsp; allianssia&nbsp; &quot;samalle lipulle kirjoitetut&quot;&nbsp; lennot voivat olla arkipäivää. Mutta Finnair on&nbsp; tehnyt&nbsp; erittäin vähän hintasopimuksia oneworld-verkoston lennoille. Tämä on ilmennyt&nbsp; omalla kohdallani monta kertaa. Yritys saada&nbsp; jatkoyhteys samaan varaukseen on kaatunut siihen, että hinta on noussut IATAksi. Ei sellaisia yksityishenkilö maksa.&nbsp; Eli &quot;Kajaani&quot; (Finnair on sinne jo vuosia sitten siirtänyt&nbsp; puhelinpalvelunsa) on suosittanut ostamaan erikseen suoraan jatkoyhtiöltä.&nbsp;Hintasopimukset eivät tarkoita code-share-lentoja, jotka ovat sitten vielä asia erikseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Oneworldistä ovat&nbsp;&nbsp;pystyssä yhä pisteiden keräys allianssin yhtiöiltä sekä&nbsp;&quot;tasot&quot;, joilla paljon matkustavat välttävät kovin&nbsp;huonon kohtelun vieraan yhtiön lennoilla ja maapalveluissa.&nbsp;&nbsp;Tosin jo muutaman vuoden ajan yhtiöt ovat vetäneet pisteperusteissa&nbsp;kotiin päin.&nbsp; Tämä näkyy etenkin bisnesluokkalaisten pistetuotossa.&nbsp; &quot;Omasta&quot; yhtiöstä saa yleensä 200-230 prosenttisesti, mutta vieraista vain 125 prosenttia. Täydestä turistista omassa talossa 130, mutta vieraassa vain 100. Ihan toinen juttu ovat sitten &quot;tarjoukset&quot;, joista saa&nbsp; 25 prosenttia perustasosta.&nbsp; -Lienee myös joitain ow-lipputuotteita, mutten niistä tiedä.</p><p>&nbsp;</p><p>Viime&nbsp; kädessä on tietenkin kysymys bisneslogiikasta.&nbsp; Eikö liitoista lopulta sitten ollutkaan hyötyä kuluja enemmän?&nbsp; Koko homma alkoi 90-luvun alussa,&nbsp;kun imaginatiivinen United Airlinesin johtaja kutsui Lufthansan ja Air Canadan liittolaisikseen.&nbsp; Pian tuli myös SAS.&nbsp; Samalla&nbsp; LH joutui katkaisemaan yhteistyönsä Finnairin kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>80-luvun puolella oli ollut pieni Nordic Quality Alliance, jossa pohjoismaiset yhtiöt lähinnä alistivat Finnairia. Suomalaiset eivät kauan mukana pysyneet ja hakeutuivat LH:n kaveriksi, mutta se sitten loppui Star Alliancen synnyttyä.&nbsp; Oneworld syntyi käsittääkseni lähinnä reaktiona&nbsp; Starille.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei pidä unohtaa, että ennen allianssiaikaa&nbsp; kaikkien yhtiöiden matkalaukut siirtyivät jatkolennoille, ilman muuta. Täytyi olla&nbsp; hyvin erikoinen tilanne, etenkin ennen Pan Amin Lockerby-pommia 1988, että matkustajaa hyppyytettiin laukkuaan katsomaan tai sitä siirtämään.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta nyt on sitten ihan yksi haile (etenkin jos pisteitä kerää muuallekin kuin Finskille), jos monipolvisessa matkassa on välillä ihan vieraita yhtiöitä tai&nbsp;allianssiyhtiöitä. &nbsp; Paitsi siis jos on jotenkin saanut ostettua samalle lipulle&nbsp; niin Finnairin, BA:n kuin Cathayn ja katsonut hinnan perustelluksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Jos vielä BKK:ta vaihtopaikkana käytän, ehkä&nbsp; voisinkin ajatella&nbsp; Hong Kong Airwaysia, joka sieltä kai ajaa. Nimittäin (mainitun Finnairin pistesyrjinnän takia)&nbsp; CX:n lennoista ei kerry paljonkaan.&nbsp; Tosin niissä tulee hyvä mieli. Olipa esim torstaina tännepäin hyvin tehtyä sianniskaa (vähän samanlainen kuin G.W. Sundmanin talon luomus Finskillä joku vuosi sitten) ja purseri kävi juttelemassa niitä näitä, tosin päädyttiin puhumaan tämän Tseung Kwan O:n seudun postitoimistoista.&nbsp; Joskus aiemmin CX:n purserit ovat piikitelleet Finskin palvelutasosta, mutta nyt ei tullut sellaista. Hehän näkevät&nbsp; mistä tallista matkustaja on peräisin.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaan siitä BKK:sta.&nbsp; Saisin laukun käsiini klo 1 aamulla myöhäisen lennnon saavuttua, mutta uudelleencheckkaamiseen tarpeellinen Finskin tiski/bagdrop&nbsp; avautuu vasta&nbsp; kaiketi kuudelta, tuskin ennen, koska kone lähtee 8.55.&nbsp; Olen varannut yösijan transit-hotellista, en tunne kiinostusta mennä&nbsp; Thaimaahan, edes kentän avoimelle puolelle. Ja nukuessani&nbsp; olisivat&nbsp; kentän baghandlerit siis&nbsp;siirtäneet laukkuni&nbsp; ensin CX:ltä pois ja sitten aamua odottamaan Finskin konttiin.&nbsp; Vaan näin ei nyt käy, laukku jää Tseung Kwan O:hon.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kävin itse asiassa lauantai-iltana nyt kentällä puhumassa CX:n ihmisten kanssa, kun tilanne sattumalta tuttavan kautta&nbsp;valkeni. &nbsp; Parhaaksi taktiikaksi tuli laukun jättäminen kaupunkiin.&nbsp; Kentälle voi varastoida, mutta hinta on kallis.&nbsp;&nbsp; CX:n porukka sanoi, että en ollut suinkaan ensimmäinen Finnairilla jostain jatkava, jonka tilanne yllätti. Tuohon aikaan siellä kentällä olisi ollut&nbsp; myös Finskin tiski auki, mutta siellä finnairilaisina esiintyy paikallinen alihankkija, jonka horisontti on aika matalalla.&nbsp; CX:llä oli monisteena valmiina kopio nettipävityksestään kesäkuulta.</p><p>&nbsp;</p><p>Finnair&nbsp; tietenkin harkitsee, mitä kannattaa tiedottaa ja&nbsp; heikennyksistähän he eivät yleensä puhu. Kun uusia reittejä avataan, julkisuus on näkyvää, mutta kun reititistä luovutaan tai&nbsp; se siirtyy code-share -pohjalle, ollaan vaiti.&nbsp; Minulle oli alkukesästä yllätys se, että&nbsp; Toronton kesäsuorista oli luovuttu.&nbsp; Syy oli &quot;konepula&quot;.&nbsp; No niin, oli mikä oli.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Finnair  on ilmeisesti jättänyt tiedottamatta - ainakaan laajasti -  oneworld-allianssinsa  oleellisesta heikennyksestä:  liittolaistenkaan laukkuja  ei enää siirretä vaihtokentillä,  jos jatkosegmentti ei ole samalla lipulla. Muutos on tapahtunut jo kesäkuussa.

 

Havahduin  nyt sattuman kautta  siihen, että  minun on jätettävä laukku HK:ssa kaupunkiin ja haettava se erikseen tässä joskus. En pystyisi yön tunteina  hoitamaan omatoimisesti siirtoa BKK:ssa. Jos jotain BKK:n tilanteen haasteellisuus  kiinnostaa, kerron siitä tämän  jutun lopussa.

 

Jossain päin  allianssia  "samalle lipulle kirjoitetut"  lennot voivat olla arkipäivää. Mutta Finnair on  tehnyt  erittäin vähän hintasopimuksia oneworld-verkoston lennoille. Tämä on ilmennyt  omalla kohdallani monta kertaa. Yritys saada  jatkoyhteys samaan varaukseen on kaatunut siihen, että hinta on noussut IATAksi. Ei sellaisia yksityishenkilö maksa.  Eli "Kajaani" (Finnair on sinne jo vuosia sitten siirtänyt  puhelinpalvelunsa) on suosittanut ostamaan erikseen suoraan jatkoyhtiöltä. Hintasopimukset eivät tarkoita code-share-lentoja, jotka ovat sitten vielä asia erikseen.

 

Oneworldistä ovat  pystyssä yhä pisteiden keräys allianssin yhtiöiltä sekä "tasot", joilla paljon matkustavat välttävät kovin huonon kohtelun vieraan yhtiön lennoilla ja maapalveluissa.  Tosin jo muutaman vuoden ajan yhtiöt ovat vetäneet pisteperusteissa kotiin päin.  Tämä näkyy etenkin bisnesluokkalaisten pistetuotossa.  "Omasta" yhtiöstä saa yleensä 200-230 prosenttisesti, mutta vieraista vain 125 prosenttia. Täydestä turistista omassa talossa 130, mutta vieraassa vain 100. Ihan toinen juttu ovat sitten "tarjoukset", joista saa  25 prosenttia perustasosta.  -Lienee myös joitain ow-lipputuotteita, mutten niistä tiedä.

 

Viime  kädessä on tietenkin kysymys bisneslogiikasta.  Eikö liitoista lopulta sitten ollutkaan hyötyä kuluja enemmän?  Koko homma alkoi 90-luvun alussa, kun imaginatiivinen United Airlinesin johtaja kutsui Lufthansan ja Air Canadan liittolaisikseen.  Pian tuli myös SAS.  Samalla  LH joutui katkaisemaan yhteistyönsä Finnairin kanssa.

 

80-luvun puolella oli ollut pieni Nordic Quality Alliance, jossa pohjoismaiset yhtiöt lähinnä alistivat Finnairia. Suomalaiset eivät kauan mukana pysyneet ja hakeutuivat LH:n kaveriksi, mutta se sitten loppui Star Alliancen synnyttyä.  Oneworld syntyi käsittääkseni lähinnä reaktiona  Starille.

 

Ei pidä unohtaa, että ennen allianssiaikaa  kaikkien yhtiöiden matkalaukut siirtyivät jatkolennoille, ilman muuta. Täytyi olla  hyvin erikoinen tilanne, etenkin ennen Pan Amin Lockerby-pommia 1988, että matkustajaa hyppyytettiin laukkuaan katsomaan tai sitä siirtämään.

 

Mutta nyt on sitten ihan yksi haile (etenkin jos pisteitä kerää muuallekin kuin Finskille), jos monipolvisessa matkassa on välillä ihan vieraita yhtiöitä tai allianssiyhtiöitä.   Paitsi siis jos on jotenkin saanut ostettua samalle lipulle  niin Finnairin, BA:n kuin Cathayn ja katsonut hinnan perustelluksi. 

 

Jos vielä BKK:ta vaihtopaikkana käytän, ehkä  voisinkin ajatella  Hong Kong Airwaysia, joka sieltä kai ajaa. Nimittäin (mainitun Finnairin pistesyrjinnän takia)  CX:n lennoista ei kerry paljonkaan.  Tosin niissä tulee hyvä mieli. Olipa esim torstaina tännepäin hyvin tehtyä sianniskaa (vähän samanlainen kuin G.W. Sundmanin talon luomus Finskillä joku vuosi sitten) ja purseri kävi juttelemassa niitä näitä, tosin päädyttiin puhumaan tämän Tseung Kwan O:n seudun postitoimistoista.  Joskus aiemmin CX:n purserit ovat piikitelleet Finskin palvelutasosta, mutta nyt ei tullut sellaista. Hehän näkevät  mistä tallista matkustaja on peräisin.

 

Vaan siitä BKK:sta.  Saisin laukun käsiini klo 1 aamulla myöhäisen lennnon saavuttua, mutta uudelleencheckkaamiseen tarpeellinen Finskin tiski/bagdrop  avautuu vasta  kaiketi kuudelta, tuskin ennen, koska kone lähtee 8.55.  Olen varannut yösijan transit-hotellista, en tunne kiinostusta mennä  Thaimaahan, edes kentän avoimelle puolelle. Ja nukuessani  olisivat  kentän baghandlerit siis siirtäneet laukkuni  ensin CX:ltä pois ja sitten aamua odottamaan Finskin konttiin.  Vaan näin ei nyt käy, laukku jää Tseung Kwan O:hon.    

 

Kävin itse asiassa lauantai-iltana nyt kentällä puhumassa CX:n ihmisten kanssa, kun tilanne sattumalta tuttavan kautta valkeni.   Parhaaksi taktiikaksi tuli laukun jättäminen kaupunkiin.  Kentälle voi varastoida, mutta hinta on kallis.   CX:n porukka sanoi, että en ollut suinkaan ensimmäinen Finnairilla jostain jatkava, jonka tilanne yllätti. Tuohon aikaan siellä kentällä olisi ollut  myös Finskin tiski auki, mutta siellä finnairilaisina esiintyy paikallinen alihankkija, jonka horisontti on aika matalalla.  CX:llä oli monisteena valmiina kopio nettipävityksestään kesäkuulta.

 

Finnair  tietenkin harkitsee, mitä kannattaa tiedottaa ja  heikennyksistähän he eivät yleensä puhu. Kun uusia reittejä avataan, julkisuus on näkyvää, mutta kun reititistä luovutaan tai  se siirtyy code-share -pohjalle, ollaan vaiti.  Minulle oli alkukesästä yllätys se, että  Toronton kesäsuorista oli luovuttu.  Syy oli "konepula".  No niin, oli mikä oli.

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
0 http://jniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223340-oneworldista-jaljella-pisteet-ja-tasot-laukkujen-saumaton-siirto-loppui#comments Finnair IATA Lentoallianssit Matkavaroiden siirto vaihtokentillä Oneworld Sat, 24 Sep 2016 18:49:28 +0000 Juhani Niinistö http://jniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223340-oneworldista-jaljella-pisteet-ja-tasot-laukkujen-saumaton-siirto-loppui
Järjestelyistään tunnettu Harri Sailas valtion sijoitusyhtiö Solidiumin johtoon http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220711-jarjestelyistaan-tunnettu-harri-sailas-valtion-sijoitusyhtio-solidiumin-johtoon <p>Valtion <a href="http://www.solidium.fi/fi/">sijoitusyhtiö Solidiumin</a> hallituksen puheenjohtajaksi <a href="http://www.hs.fi/talous/a1470015908233">on valittu eläköitynyt Harri Sailas</a>, joka muistetaan ennen kaikkea hänen lukuisista luottamustehtävistään ja johtotoimistaan. Sailas toimii puheenjohtajana myös Finavian ja Alkon hallituksissa. Ennen eläköitymistään Sailas ehti tekemään yli 30 vuoden mittaisen uran paratiisijärjestelyistä tunnetussa pankkikonserni Nordeassa sekä sen edeltäjissä. Hän työskenteli myös vakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana vuosien 2007 - 2015 välisenä aikana.&nbsp;</p><p>Mutta onko Harri Sailas oikea mies sanomaan viimeisen sanan kansamme hupenevista sijoituksista? Jos minulta kysytään, niin ei ole.&nbsp;Solidiumiin nostettiin pukki kaalimaan vartijaksi - valvomaan suomalaisten 6,742 miljardin euron omistuksia.&nbsp;</p><p>Sailaksen luottamus romahti silmissäni jo vuosia sitten, kun Finnairin johdon kähminnät nousivat otsikoihin. Sailaksen johtamaa Ilmarista ja Finnairia epäiltiin aikoinaan sisäpiirijärjestelyistä, joiden avulla hankittiin huomattavaa taloudellista hyötyä muutamalle onnekkaalle.&nbsp;</p><p>Finnairin entinen toimitusjohtaja Mika Vehviläinen myi oman asuntonsa vakuutusyhtiö Ilmariselle, jonka jälkeen lentoyhtiö vuokrasi sen takaisin työsuhdeasunnoksi. Vuokasuhteen aikana vakuutusyhtiö joutui tekemään asuntoon yli 500 000 euron putkiremontin. Kun vuokralaisena toiminut Vehviläinen sitten lunasti asuntonsa takaisin, sai hän lahjaksi huomattavan kokoisen remontin kuin lahjana. Verotonta tuloa kertyi yli 500 000 euron edestä. Tällaisen summan rehellinen ansaitseminen vaatisi reilun yli miljoonan euron tulot.</p><p>Helsingin Sanomien&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/talous/a1305555661758">saamien tietojen mukaan</a> Ilmarinen maksoi asunnosta noin 1,8 miljoonaa euroa ja Finnair maksaa siitä nyt vuokraa 6&nbsp;800 euroa. Asunnon verotusarvo on 2&nbsp;300 euroa, josta Vehviläinen maksaa veroa 50&ndash;60 prosenttia.&nbsp;Asunto ehti olla myynnissä pitkähkön ajan vuoden 2010 puolella, mutta sijainnistaan huolimatta 270 neliöinen lukaali ei tahtonut käydä oikein kaupaksi, koska putkiremonttia vältellyt Vehviläinen halusi jäädä itse siihen asumaan.</p><p>Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas toimi tekohetkellä myös Finnairin hallituksen varapuheenjohtajana, kun taas Finnairin toimitusjohtaja Vehviläinen puolestaan kuului Ilmarisen hallintoneuvostoon. Finnairissa puheenjohtajan paikkaa piti tuolloinen ministeri Christoffer Taxell, joka vuonna 2009 vastasi myös Vehviläisen palkkaamisesta lentoyhtiön palvelukseen sekä hänen myöhempien asuntojärjestelyidensä antamisesta Ilmarisen hoidettavaksi.&nbsp;</p><p>Kun omistajaohjauksesta vastannut ministeri Heidi Hautala kuuli valtion omistaman Finnairin johdon erityisjärjestelyistä, hän vaati vastuuseen niin Vehviläistä kuin Sailastakin. Sailaksen asema tässä ruokottomassa teossa oli esillä eduskunnan hallituksen kyselytunnilla helmikuussa 2012, jossa Finnairin valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala kyseenalaisti hänen toimintansa yhtiön johtoportaassa. Rangaitukseksi toimitusjohtaja Vehviläinen joutui siirtymään lastinkäsittelylaitteita valmistavan Cargotecin toimitusjohtajaksi. Valtio ei kaivannut enää hänen palveluksiaan.&nbsp;</p><p>Harri Sailaksen lisäksi hallituksen tuoreeseen kokoonpanoon on valittu myös viisi muuta jäsentä. Hallituksen varapuheenjohtajana tulee jatkamaan EVA:n kanssa runsaasti yhteistyötä tehnyt Eija Ailasmaa, joka toimi pitkään Sanoma Magazines BV:n toimitusjohtajana. Sailasmaa on toiminut myös Huhtamäki Oyj:n sekä Outotecin hallituksissa. Vasinaisiksi jäseniksi nousivat Aaro Cantell, Markku Hyvärinen, Paula Lehtomäki ja Marjo Miettinen.</p><p>&nbsp;</p><p><em>&quot;Piiri pieni pyörii,</em></p><p><em>lapset siinä hyörii.</em></p><p><em>Sormet sanoo so so so,</em></p><p><em>mut mieli tekee, no no no.</em></p><p><em>Kädet panee lip lap lap,</em></p><p><em>taskut paisuu suuremmaks.&quot;</em></p><p><em>- Tunnettu suomalainen lastenlaulu</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin hallituksen puheenjohtajaksi on valittu eläköitynyt Harri Sailas, joka muistetaan ennen kaikkea hänen lukuisista luottamustehtävistään ja johtotoimistaan. Sailas toimii puheenjohtajana myös Finavian ja Alkon hallituksissa. Ennen eläköitymistään Sailas ehti tekemään yli 30 vuoden mittaisen uran paratiisijärjestelyistä tunnetussa pankkikonserni Nordeassa sekä sen edeltäjissä. Hän työskenteli myös vakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana vuosien 2007 - 2015 välisenä aikana. 

Mutta onko Harri Sailas oikea mies sanomaan viimeisen sanan kansamme hupenevista sijoituksista? Jos minulta kysytään, niin ei ole. Solidiumiin nostettiin pukki kaalimaan vartijaksi - valvomaan suomalaisten 6,742 miljardin euron omistuksia. 

Sailaksen luottamus romahti silmissäni jo vuosia sitten, kun Finnairin johdon kähminnät nousivat otsikoihin. Sailaksen johtamaa Ilmarista ja Finnairia epäiltiin aikoinaan sisäpiirijärjestelyistä, joiden avulla hankittiin huomattavaa taloudellista hyötyä muutamalle onnekkaalle. 

Finnairin entinen toimitusjohtaja Mika Vehviläinen myi oman asuntonsa vakuutusyhtiö Ilmariselle, jonka jälkeen lentoyhtiö vuokrasi sen takaisin työsuhdeasunnoksi. Vuokasuhteen aikana vakuutusyhtiö joutui tekemään asuntoon yli 500 000 euron putkiremontin. Kun vuokralaisena toiminut Vehviläinen sitten lunasti asuntonsa takaisin, sai hän lahjaksi huomattavan kokoisen remontin kuin lahjana. Verotonta tuloa kertyi yli 500 000 euron edestä. Tällaisen summan rehellinen ansaitseminen vaatisi reilun yli miljoonan euron tulot.

Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan Ilmarinen maksoi asunnosta noin 1,8 miljoonaa euroa ja Finnair maksaa siitä nyt vuokraa 6 800 euroa. Asunnon verotusarvo on 2 300 euroa, josta Vehviläinen maksaa veroa 50–60 prosenttia. Asunto ehti olla myynnissä pitkähkön ajan vuoden 2010 puolella, mutta sijainnistaan huolimatta 270 neliöinen lukaali ei tahtonut käydä oikein kaupaksi, koska putkiremonttia vältellyt Vehviläinen halusi jäädä itse siihen asumaan.

Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas toimi tekohetkellä myös Finnairin hallituksen varapuheenjohtajana, kun taas Finnairin toimitusjohtaja Vehviläinen puolestaan kuului Ilmarisen hallintoneuvostoon. Finnairissa puheenjohtajan paikkaa piti tuolloinen ministeri Christoffer Taxell, joka vuonna 2009 vastasi myös Vehviläisen palkkaamisesta lentoyhtiön palvelukseen sekä hänen myöhempien asuntojärjestelyidensä antamisesta Ilmarisen hoidettavaksi. 

Kun omistajaohjauksesta vastannut ministeri Heidi Hautala kuuli valtion omistaman Finnairin johdon erityisjärjestelyistä, hän vaati vastuuseen niin Vehviläistä kuin Sailastakin. Sailaksen asema tässä ruokottomassa teossa oli esillä eduskunnan hallituksen kyselytunnilla helmikuussa 2012, jossa Finnairin valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala kyseenalaisti hänen toimintansa yhtiön johtoportaassa. Rangaitukseksi toimitusjohtaja Vehviläinen joutui siirtymään lastinkäsittelylaitteita valmistavan Cargotecin toimitusjohtajaksi. Valtio ei kaivannut enää hänen palveluksiaan. 

Harri Sailaksen lisäksi hallituksen tuoreeseen kokoonpanoon on valittu myös viisi muuta jäsentä. Hallituksen varapuheenjohtajana tulee jatkamaan EVA:n kanssa runsaasti yhteistyötä tehnyt Eija Ailasmaa, joka toimi pitkään Sanoma Magazines BV:n toimitusjohtajana. Sailasmaa on toiminut myös Huhtamäki Oyj:n sekä Outotecin hallituksissa. Vasinaisiksi jäseniksi nousivat Aaro Cantell, Markku Hyvärinen, Paula Lehtomäki ja Marjo Miettinen.

 

"Piiri pieni pyörii,

lapset siinä hyörii.

Sormet sanoo so so so,

mut mieli tekee, no no no.

Kädet panee lip lap lap,

taskut paisuu suuremmaks."

- Tunnettu suomalainen lastenlaulu

 

]]>
13 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220711-jarjestelyistaan-tunnettu-harri-sailas-valtion-sijoitusyhtio-solidiumin-johtoon#comments Finnair Harri Sailas Solidium Talous Valtio Mon, 01 Aug 2016 09:39:09 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220711-jarjestelyistaan-tunnettu-harri-sailas-valtion-sijoitusyhtio-solidiumin-johtoon
Valtionyhtiöiden pomojen huippupalkat saavat ihmiset voimaan pahoin http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214984-valtionyhtioiden-pomojen-huippupalkat-saavat-ihmiset-voimaan-pahoin <p>Suomalaisjohtajien huippupalkat ovat pakottaneet kansalaisaktivistit reagoimaan. Kadunmiesten keskuudessa puheet alkavat olemaan luonteeltaan lähes yhtä riehakkaita kuin vuoden 1789 Ranskassa, jossa kirvestä ei paljoa ujosteltu eikä köyttäkään varsinaisesti säästelty. Yhteiskuntarauhan kannalta katsoen lieneekin onni, että me suomalaiset olemme luonteeltamme paljon lauhkeampia kuin&nbsp;<a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179833-yli-100-000-marssi-euroopan-ytimeessa-miksi-media-vaikenee">belgialaiset</a>&nbsp;ja&nbsp;<a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179334-talousfasismia-ja-kuningattaria-onko-eu-tiensa-paahan">kreikkalaiset</a>&nbsp;<em>serkkumme</em>, jotka ovat vähemmästäkin kaivaneet polttopullot esiin. Tilanne näyttää kuitenkin olevan eskaloitumassa, kun uusista leikkauksista ilmoitetaan lähes viikottain. Jopa minä myönnän olevani huolestunut.</p><p><strong>Samaan aikaan</strong>, kun tuhansia suomalaisia on irtisanottu ja pudotettu palkkakuoppaan, johtajien palkat ovat kasvaneet ennätysvauhtia&nbsp;ja niiden&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/talous/a1459488690318">kasvuvauhdin kerrotaan olevan</a>&nbsp;jopa kolminkertainen suomalaisten keskiansioihin verrattuna.&nbsp;Tietysti ihmisten irtisanominen ja yt-neuvotteluiden järjestäminen on raskasta myös työnantajille ja yritysten johtoportaille, mutta tästä huolimatta muhkeiden palkkioiden ja niitä seurailevien palkankorotuksien tulisi olla edes jollain tapaa linjassa valtionyhtiöiden muiden toimien kanssa.&nbsp;</p><p>Eivätkö toimitusjohtajat kuitenkin ole ensisijaisesti itse vastuussa siitä, että yritykset ovat alunperinkin päätyneet saneerauskuntoon, joka on pakottanut ne irtisanomaan työvoimaansa sekä heikentämään henkilökuntansa työehtoja. Porkkanan sijaan toimitusjohtajille pitäisi pamauttaa reilusti keppiä, sillä Joulupukki ei selvästikään ole hoitanut tehtäväänsä heidän lapsuudessa. Tai siltä minusta ainakin tuntuu.</p><p>Muutama päivä sitten julkaistiin VR:n <a href="http://www.vrgroupraportti.fi/fi/">vuoden 2015 tilinpäätöstiedot</a>, joiden mukaan yhtiön toimitusjohtaja Mikael Arolle maksettiin viime vuonna palkkaa luontoisetuineen huikeat 542 040 euroa. Tämän lisäksi Aro nappasi 226 302 euron suuruisen bonuksen vuodelta 2014. Toimitusjohtajan kokonaispalkkio nousi niin ikään 768 342 euroon. &nbsp;Samaan aikaan VR:n henkilökunta on joutunut kipeiden leikkausten eteen, kun yhtiö on ilmoittanut vähentävänsä 370 henkilöä, joista 214 irtisanotaan. Tämän lisäksi VR on kertonut lomauttavansa henkilöstä väliaikaisesti.&nbsp;</p><p><strong>Työtaistelusta toiseen</strong> kulkeneen Postin johtoryhmän tili puolestaan <a href="https://www.posti.fi/tiedotteet/2015/20150320_vuosikertomus.html">kasvoi vuosikatsauksen mukaan</a> yli puolella miljoonalla eurolla edeltävään vuoteen verrattuna. Pelkästään toimitusjohtaja Heikki Malinen sai 501 000 euroa kokonaispalkkaa. Tähän päälle lätkäistiin vielä lyhyen aikavälin kannustinpalkkiota 78 000 euron edestä. Malinen tienasi kaikkiaan 579 000 euroa, joka on jopa 14 000 euroa enemmän kuin hänen vuoden 2014 ansionsa samaisessa tehtävässä. Postin johtoryhmässä on toimitusjohtaja Malisen lisäksi seitsemän muuta henkilöä, joille maksettiin yhteensä yli 300 000 euron verran pitkän aikavälin kannustimia. Kaiken kaikkiaan johtoryhmälle maksettiin lähes 2,7 miljoonaa euroa vuoden työstä. Teitä ei varmaankaan tarvitse muistuttaa siitä, kuinka <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205651-posti-pyrkii-sanelemaan-henkilostopolitiikkansa">Posti on ilmoittanut vähentävänsä</a> 682 työpaikkaa sekä siirtävänsä ainakin 198 henkilöä osa-aikaiseksi. Hienoahan se tietysti on, että ihan kaikki meistä eivät ole <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205055-itellan-ilmeenmuutos-maksoi-miljardin-kuinka-postisi-kulkee">samassa palkkakuopassa</a>, vaikka voisi tässä vähän solidaarisemminkin näitä kirsikoita jaella.&nbsp;</p><p>Maailman yksinkertaisinta monopolia pyörittävä Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen <a href="http://www.alko.fi/alko-oy/uutishuone/ajankohtaista/2015/vuosikertomus/">puolestaan tienasi viime vuonna</a> 432 000 euroa ja luontoisedut päälle. Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon palkkaa puolestaan nostettiin noin <a href="http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_12_2.html">yhtiön vuosikertomuksen mukaan</a> noin kymmenellä tuhannella eurolla 649 000 euroon. Tämän lisäksi hänen lyhyen aikavälin kannustimensa kaksinkertaistettiin, jonka seurauksena ne nousivat 235 000 euroon. Toimitusjohtaja Vauramon kokonaistulot nousivat 884 000 euroon. Eikä tässä vielä kaikki, Vauramoa hemmoteltiin myös 115 000 euron osakepalkkioilla sekä yhtiön kustantamilla huippueläkemaksuilla joiden kokonaiskustannukset olivat viime vuodelta 153 000 euroa. Kaiken kaikkiaan Finnairin toimitusjohtajalle tuli hintaa 1 115 000 euroa - kyse täytyy olla todellisesta superosaajasta.</p><p><strong>En viitsi lähteä yksityisiä pörssiyhtiöitä sorkkimaan, koska heidän rahansa ja menonsa eivät minulle kuulu, mutta valtionyhtiöissä tulisi mielestäni säilyttää jonkinlainen suhde tässä touhussa. Hallituksen lanseeraama palkkamaltti näyttäisi olevan valttia vain silloin, kun kyse on tavallisen ihmisen pienistä ja arkisista ansioista.</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisjohtajien huippupalkat ovat pakottaneet kansalaisaktivistit reagoimaan. Kadunmiesten keskuudessa puheet alkavat olemaan luonteeltaan lähes yhtä riehakkaita kuin vuoden 1789 Ranskassa, jossa kirvestä ei paljoa ujosteltu eikä köyttäkään varsinaisesti säästelty. Yhteiskuntarauhan kannalta katsoen lieneekin onni, että me suomalaiset olemme luonteeltamme paljon lauhkeampia kuin belgialaiset ja kreikkalaiset serkkumme, jotka ovat vähemmästäkin kaivaneet polttopullot esiin. Tilanne näyttää kuitenkin olevan eskaloitumassa, kun uusista leikkauksista ilmoitetaan lähes viikottain. Jopa minä myönnän olevani huolestunut.

Samaan aikaan, kun tuhansia suomalaisia on irtisanottu ja pudotettu palkkakuoppaan, johtajien palkat ovat kasvaneet ennätysvauhtia ja niiden kasvuvauhdin kerrotaan olevan jopa kolminkertainen suomalaisten keskiansioihin verrattuna. Tietysti ihmisten irtisanominen ja yt-neuvotteluiden järjestäminen on raskasta myös työnantajille ja yritysten johtoportaille, mutta tästä huolimatta muhkeiden palkkioiden ja niitä seurailevien palkankorotuksien tulisi olla edes jollain tapaa linjassa valtionyhtiöiden muiden toimien kanssa. 

Eivätkö toimitusjohtajat kuitenkin ole ensisijaisesti itse vastuussa siitä, että yritykset ovat alunperinkin päätyneet saneerauskuntoon, joka on pakottanut ne irtisanomaan työvoimaansa sekä heikentämään henkilökuntansa työehtoja. Porkkanan sijaan toimitusjohtajille pitäisi pamauttaa reilusti keppiä, sillä Joulupukki ei selvästikään ole hoitanut tehtäväänsä heidän lapsuudessa. Tai siltä minusta ainakin tuntuu.

Muutama päivä sitten julkaistiin VR:n vuoden 2015 tilinpäätöstiedot, joiden mukaan yhtiön toimitusjohtaja Mikael Arolle maksettiin viime vuonna palkkaa luontoisetuineen huikeat 542 040 euroa. Tämän lisäksi Aro nappasi 226 302 euron suuruisen bonuksen vuodelta 2014. Toimitusjohtajan kokonaispalkkio nousi niin ikään 768 342 euroon.  Samaan aikaan VR:n henkilökunta on joutunut kipeiden leikkausten eteen, kun yhtiö on ilmoittanut vähentävänsä 370 henkilöä, joista 214 irtisanotaan. Tämän lisäksi VR on kertonut lomauttavansa henkilöstä väliaikaisesti. 

Työtaistelusta toiseen kulkeneen Postin johtoryhmän tili puolestaan kasvoi vuosikatsauksen mukaan yli puolella miljoonalla eurolla edeltävään vuoteen verrattuna. Pelkästään toimitusjohtaja Heikki Malinen sai 501 000 euroa kokonaispalkkaa. Tähän päälle lätkäistiin vielä lyhyen aikavälin kannustinpalkkiota 78 000 euron edestä. Malinen tienasi kaikkiaan 579 000 euroa, joka on jopa 14 000 euroa enemmän kuin hänen vuoden 2014 ansionsa samaisessa tehtävässä. Postin johtoryhmässä on toimitusjohtaja Malisen lisäksi seitsemän muuta henkilöä, joille maksettiin yhteensä yli 300 000 euron verran pitkän aikavälin kannustimia. Kaiken kaikkiaan johtoryhmälle maksettiin lähes 2,7 miljoonaa euroa vuoden työstä. Teitä ei varmaankaan tarvitse muistuttaa siitä, kuinka Posti on ilmoittanut vähentävänsä 682 työpaikkaa sekä siirtävänsä ainakin 198 henkilöä osa-aikaiseksi. Hienoahan se tietysti on, että ihan kaikki meistä eivät ole samassa palkkakuopassa, vaikka voisi tässä vähän solidaarisemminkin näitä kirsikoita jaella. 

Maailman yksinkertaisinta monopolia pyörittävä Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen puolestaan tienasi viime vuonna 432 000 euroa ja luontoisedut päälle. Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon palkkaa puolestaan nostettiin noin yhtiön vuosikertomuksen mukaan noin kymmenellä tuhannella eurolla 649 000 euroon. Tämän lisäksi hänen lyhyen aikavälin kannustimensa kaksinkertaistettiin, jonka seurauksena ne nousivat 235 000 euroon. Toimitusjohtaja Vauramon kokonaistulot nousivat 884 000 euroon. Eikä tässä vielä kaikki, Vauramoa hemmoteltiin myös 115 000 euron osakepalkkioilla sekä yhtiön kustantamilla huippueläkemaksuilla joiden kokonaiskustannukset olivat viime vuodelta 153 000 euroa. Kaiken kaikkiaan Finnairin toimitusjohtajalle tuli hintaa 1 115 000 euroa - kyse täytyy olla todellisesta superosaajasta.

En viitsi lähteä yksityisiä pörssiyhtiöitä sorkkimaan, koska heidän rahansa ja menonsa eivät minulle kuulu, mutta valtionyhtiöissä tulisi mielestäni säilyttää jonkinlainen suhde tässä touhussa. Hallituksen lanseeraama palkkamaltti näyttäisi olevan valttia vain silloin, kun kyse on tavallisen ihmisen pienistä ja arkisista ansioista.

 

]]>
14 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214984-valtionyhtioiden-pomojen-huippupalkat-saavat-ihmiset-voimaan-pahoin#comments Finnair Posti Valtionyhtiöt VR Wed, 06 Apr 2016 15:11:00 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214984-valtionyhtioiden-pomojen-huippupalkat-saavat-ihmiset-voimaan-pahoin
Olet tulossa Vantaalle kuudeksi tunniksi - TOP8-paikat http://anssiaura.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214929-olet-tulossa-vantaalle-kuudeksi-tunniksi-top7-paikat <p>Havahduin kirjoittamaan tätä blogia, kun luin aamun hesarista otsikon &quot;&#39;Olen tulossa kuudeksi tunniksi, mitä suosittelet?&#39; &ndash; Helsinki hakee lisätuloja lentokonetta vaihtavista.&quot; Jutussa Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen haluaisi suositella turisteille Guggenheimiä, ja sitten jotain mukavaa kahvilaa tai ruokapaikkaa. Tässä tapauksessa suosittelussa päädytään Ateneumin upeaan taidenäyttelyyn. Suominen kuitenkin sanoi,&nbsp;&rdquo;Meidän täytyy pitää huolta siitä, että tarjonta on mahdollisimman monipuolista&rdquo;. Tässä niitä monipuolisia paikkoja keinovalikoimaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vantaan TOP8-paikat</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>1. Tieteilymatka Heurekaan</strong></p><p><a href="http://www.heureka.fi" title="http://www.heureka.fi">http://www.heureka.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>2. Shoppailua Jumbossa ja Flamingossa</strong></p><p><a href="https://www.jumbo.fi" title="https://www.jumbo.fi">https://www.jumbo.fi</a></p><p><a href="http://www.flamingo.fi" title="http://www.flamingo.fi">http://www.flamingo.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>3. Uinti ja saunomishetki Kuusijärvellä</strong></p><p><a href="http://www.cafekuusijarvi.fi" title="http://www.cafekuusijarvi.fi">http://www.cafekuusijarvi.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>4. Urbaanit asuinalueet Kivistö ja Kartanonkoski</strong></p><p><a href="http://vantaankivisto.fi" title="http://vantaankivisto.fi">http://vantaankivisto.fi</a></p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski">https://en.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>5. Vaellusreissu kansallispuisto Sipoonkorpeen</strong></p><p><a href="http://www.luontoon.fi/sipoonkorpi" title="http://www.luontoon.fi/sipoonkorpi">http://www.luontoon.fi/sipoonkorpi</a></p><p><br /><strong>6. Elävää kulttuuria Vernissalla</strong></p><p><a href="https://vernissa.net/" title="https://vernissa.net/">https://vernissa.net/</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>7. Kalastuselämys Vantaankoskella</strong></p><p><a href="http://www.vantaanjoki.com/vantaankoski" title="http://www.vantaanjoki.com/vantaankoski">http://www.vantaanjoki.com/vantaankoski</a><br />&nbsp;</p><p><strong>8. Katutaidemuseo Artsi&nbsp;</strong></p><p><a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/25/katutaidemuseo-artsi-haluaa-betoniviidakon-kukoistavan" title="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/25/katutaidemuseo-artsi-haluaa-betoniviidakon-kukoistavan">http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/25/katutaidemuseo-artsi-haluaa-beto...</a><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Havahduin kirjoittamaan tätä blogia, kun luin aamun hesarista otsikon "'Olen tulossa kuudeksi tunniksi, mitä suosittelet?' – Helsinki hakee lisätuloja lentokonetta vaihtavista." Jutussa Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen haluaisi suositella turisteille Guggenheimiä, ja sitten jotain mukavaa kahvilaa tai ruokapaikkaa. Tässä tapauksessa suosittelussa päädytään Ateneumin upeaan taidenäyttelyyn. Suominen kuitenkin sanoi, ”Meidän täytyy pitää huolta siitä, että tarjonta on mahdollisimman monipuolista”. Tässä niitä monipuolisia paikkoja keinovalikoimaan.

 

Vantaan TOP8-paikat

 

1. Tieteilymatka Heurekaan

http://www.heureka.fi

 

2. Shoppailua Jumbossa ja Flamingossa

https://www.jumbo.fi

http://www.flamingo.fi

 

3. Uinti ja saunomishetki Kuusijärvellä

http://www.cafekuusijarvi.fi

 

4. Urbaanit asuinalueet Kivistö ja Kartanonkoski

http://vantaankivisto.fi

https://en.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski

 

5. Vaellusreissu kansallispuisto Sipoonkorpeen

http://www.luontoon.fi/sipoonkorpi


6. Elävää kulttuuria Vernissalla

https://vernissa.net/

 

7. Kalastuselämys Vantaankoskella

http://www.vantaanjoki.com/vantaankoski
 

8. Katutaidemuseo Artsi 

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/25/katutaidemuseo-artsi-haluaa-betoniviidakon-kukoistavan
 

]]>
0 http://anssiaura.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214929-olet-tulossa-vantaalle-kuudeksi-tunniksi-top7-paikat#comments Finnair Matkailu Vantaa Wed, 06 Apr 2016 05:20:32 +0000 Anssi Aura http://anssiaura.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214929-olet-tulossa-vantaalle-kuudeksi-tunniksi-top7-paikat
Lentoemäntä, AKT:n uusi lakkoase? http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207513-lentoemanta-aktn-uusi-lakkoase <p>Huomenna tiistaina koittaa päivä, jota auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT <a href="http://www.akt.fi/uutiset/slsy-sta-akt-n-ensimmainen-yhteisojasen/">kuvaa historialliseksi</a>. Suomalaisten ja Suomessa toimivien lentoyhtiöiden matkustamohenkilöstöä edustavasta Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:stä tulee virallisesti AKT:n ensimmäinen yhteisöjäsen.</p><p>&nbsp;</p><p>AKT on ollut paljon julkisuudessa esillä viime päivinä Postin työkiistan tiimoilta. Lakkoherkän liiton tapa suunnata tukitoimensa DHL:ään, Postin työkiistassa ulkopuoliseen tahoon, <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/142911-tama-poyristyttavaa-akt-teki-yllatysliikkeen">on herättänyt pöyristystä työnantajapuolella.</a></p><p>&nbsp;</p><p>Luonnollinen kysymys onkin, millaiseksi 1650 jäsenen SLSY:n rooli muodostuu yli 50 000 jäsentä edustavan AKT:n sisällä. Kysymys on äärimmäisen olennainen lentoyhtiö Finnairille, joka on viimeisen vuoden aikana selviytynyt vaikeista työehtosopimusväännöistä ja jonka tilanne niin taloudellisesti kuin sisäisen hengenkin kannalta näyttää tällä hetkellä selvästi valoisammalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Finnairin jättimäinen<a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/83258-nyt-tarjolla-toita-yli-100-ihmiselle-finnairin-vaatimus-160-188-cm"> kalustouudistus ja siihen liittyvät rekrytoinnit </a>ovat nostaneet yhteishenkeä yhtiössä. Herkissä säästöneuvotteluissa selviydyttiin ilman isoja työtaistelutoimia.</p><p>&nbsp;</p><p>Lentoyhtiöiden pelkona on, että AKT alkaa nyt käyttää SLSY:tä työkalunaan tulevissa kiistatilanteissa &ndash;&nbsp;myös sellaisissa, jotka eivät lentoyhtiöihin liity.</p><p>&nbsp;</p><p>Liittyminen AKT:hen ei ollut SLSY:lle itsestäänselvyys: <a href="http://www.lentoposti.fi/uutiset/matkustamonhenkilokuntaa_edustava_slsy_sai_yllattaen_uuden_puheenjohtajan">liiton johdon kerrottiin kesällä</a> vastustavan asiaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Finnairille työtaistelutoimet ovat aina lose-lose-tilanne: yhtiön on varauduttava mahdollisiin lakkoihin jo selvästi etukäteen lentojen peruutuksilla, jottei Helsinki&ndash;Vantaalle jää suurta ihmisjoukkoa jumiin. Vaikka työtaistelutoimet peruuntuisivat, se usein tapahtuu viime tingassa, mikä ei Finnairia enää siinä vaiheessa auta.</p><p>&nbsp;</p><p>AKT on tunnettu kovista otteistaan. Juuri hiljattain liitto ilmoittautui jättäytyvänsä yhteiskuntasopimusneuvotteluiden ulkopuolelle. Elinkeinoelämän keskusliitto EK <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/145646-ek-emme-hyvaksy-aktlla-kriittista-painoarvoa">on ilmoittanut</a>, ettei voi sellaista vetoa hyväksyä.</p><p>&nbsp;</p><p>EK myös huomautti, että AKT:llä on &rdquo;kriittistä painoarvoa&rdquo;, minkä Postin työriitaan liittyvät tukilakot osoittivat.</p><p>&nbsp;</p><p>Tähän asti AKT on käyttänyt työkalunaan useimmin Suomen ulkomaankaupan kannalta kriittisessä asemassa olevia satamien ahtaajia. Suomen lentoliikenteen pysäyttämisellä olisi myös tuhoisat seuraukset.</p><p>&nbsp;</p><p>- Laajemmassa rintamassa pystymme paremmin vastaamaan työnantajien koveneviin otteisiin, muotoili AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen marraskuussa julkaistussa tiedotteessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Miltäköhän tämä Finnairista kuulostaa?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huomenna tiistaina koittaa päivä, jota auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT kuvaa historialliseksi. Suomalaisten ja Suomessa toimivien lentoyhtiöiden matkustamohenkilöstöä edustavasta Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:stä tulee virallisesti AKT:n ensimmäinen yhteisöjäsen.

 

AKT on ollut paljon julkisuudessa esillä viime päivinä Postin työkiistan tiimoilta. Lakkoherkän liiton tapa suunnata tukitoimensa DHL:ään, Postin työkiistassa ulkopuoliseen tahoon, on herättänyt pöyristystä työnantajapuolella.

 

Luonnollinen kysymys onkin, millaiseksi 1650 jäsenen SLSY:n rooli muodostuu yli 50 000 jäsentä edustavan AKT:n sisällä. Kysymys on äärimmäisen olennainen lentoyhtiö Finnairille, joka on viimeisen vuoden aikana selviytynyt vaikeista työehtosopimusväännöistä ja jonka tilanne niin taloudellisesti kuin sisäisen hengenkin kannalta näyttää tällä hetkellä selvästi valoisammalta.

 

Finnairin jättimäinen kalustouudistus ja siihen liittyvät rekrytoinnit ovat nostaneet yhteishenkeä yhtiössä. Herkissä säästöneuvotteluissa selviydyttiin ilman isoja työtaistelutoimia.

 

Lentoyhtiöiden pelkona on, että AKT alkaa nyt käyttää SLSY:tä työkalunaan tulevissa kiistatilanteissa – myös sellaisissa, jotka eivät lentoyhtiöihin liity.

 

Liittyminen AKT:hen ei ollut SLSY:lle itsestäänselvyys: liiton johdon kerrottiin kesällä vastustavan asiaa.

 

Finnairille työtaistelutoimet ovat aina lose-lose-tilanne: yhtiön on varauduttava mahdollisiin lakkoihin jo selvästi etukäteen lentojen peruutuksilla, jottei Helsinki–Vantaalle jää suurta ihmisjoukkoa jumiin. Vaikka työtaistelutoimet peruuntuisivat, se usein tapahtuu viime tingassa, mikä ei Finnairia enää siinä vaiheessa auta.

 

AKT on tunnettu kovista otteistaan. Juuri hiljattain liitto ilmoittautui jättäytyvänsä yhteiskuntasopimusneuvotteluiden ulkopuolelle. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut, ettei voi sellaista vetoa hyväksyä.

 

EK myös huomautti, että AKT:llä on ”kriittistä painoarvoa”, minkä Postin työriitaan liittyvät tukilakot osoittivat.

 

Tähän asti AKT on käyttänyt työkalunaan useimmin Suomen ulkomaankaupan kannalta kriittisessä asemassa olevia satamien ahtaajia. Suomen lentoliikenteen pysäyttämisellä olisi myös tuhoisat seuraukset.

 

- Laajemmassa rintamassa pystymme paremmin vastaamaan työnantajien koveneviin otteisiin, muotoili AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen marraskuussa julkaistussa tiedotteessa.

 

Miltäköhän tämä Finnairista kuulostaa?

 

]]>
13 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207513-lentoemanta-aktn-uusi-lakkoase#comments Kotimaa AKT Finnair Lentoemännät Postin lakko SLSY Mon, 30 Nov 2015 11:27:45 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207513-lentoemanta-aktn-uusi-lakkoase